Kotimainen rikos podcast
Jakso 52
Haluatko rajattoman pääsyn tähän ja muihin maksullisiin jaksoihin Spotifyssä? Osoita tukesi liittymällä tilaajaksi hintaan 0,99€/kk.
10-vuotias Jamie Rose Bolin asui isänsä kanssa pienehkössä Purcellin kaupungissa Oklahoman osavaltiossa, jonne kaksikko oli muuttanut noin vuotta aiemmin 2005 tytön aloitettua viidennen luokan. Isä Curtis oli onnistunut hankkimaan asunnon Purcell Park -nimisestä asuntokompleksista, joka sijaitsi vain muutaman sadan metrin päässä Jamien käymästä koulusta.
Jamien äiti Jennifer oli jättänyt perheensä jo aiemmin toteuttaakseen lapsuuden unelmansa ja ryhtynyt puoliperävaunun kuljettajaksi. Pitkät ajomatkat tien päällä tarkoittivat luonnollisesti myös pitkiä aikoja erossa omasta perheestä, jonka vuoksi Jennifer olikin luovuttanut vastuun lapsensa kasvattamisesta tämän isälle Curtisille. Tien päällä amfetamiiniin tutustunut Jennifer oli sittemmin kärsinyt pahasta huumeriippuvuudesta, jonka takia hänen alkuperäiset suunnitelmansa tavata tytärtään lomiensa aikana olivat muuttuneet lähes olemattomiksi.
Jamien isä Curtis suhtautuikin yksinhuoltajuuteensa vakavasti. Rakastava isä halusi paitsi suojella ainutta tytärtään myös tarjota Jamielle mahdollisimman rikkaan lapsuuden siitäkin huolimatta, että tytön äiti ei ollut enää osa perheen arkea. Hän tuki tytärtään parhaansa mukaan myös harrastuksien parissa kannustaen tätä kokeilemaan uusia asioita ja tavoittelemaan rohkeasti unelmiaan.
Jamie leikki usein koulun jälkeen asuntokompleksin sisäpihalla, joka tarjosi asukkailleen yhteisen ulkoilutilan lisäksi mahdollisuuden sosiaalisen kanssakäymiseen. Vaikka Jamien isä ei ollut vielä edes vuoden jälkeen tutustunut naapureihinsa pakollisia tervehdyksiä paremmin, 10-vuotias Jamie oli tullut tutuksi jo monille asukkaille puheliaan ja avoimen luonteensa ansiosta.
Asuntokompleksilla oli varsin tavallista, että asukkaat jättivät etuovensa auki kotona ollessaan kuluttaen aikaansa asuntonsa edustalla. Curtis olikin kieltänyt tytärtään jo useasti menemästä kenenkään asuntoon erityisesti isän ollessa yhä töissä, mutta ohjeista piittaamatta Jamie oli vieraillut alakerrassa asuvan naapurin luona jo useampia kertoja. 26-vuotias – yksin asuva – mies omisti nimittäin suloisen lemmikkirotan, jota 10-vuotias tyttö poikkesi mielellään silittelemään aina asunnon ohi kulkiessaan.
Keskiviikko 12. huhtikuuta oli sujunut aamusta aina myöhäiseen iltapäivään asti täysin normaaliin rutiinin mukaisesti. Jamien isä Curtis oli juuri palannut pitkän työpäivän jälkeen kotiinsa. Hänen tyttärensä Jamie ei tällä kertaa ollutkaan tapansa mukaan sisäpihalla pyörineen isäänsä vastassa, joten Curtis oletti löytävänsä tytön omasta huoneestaan ahertamassa kotitehtäviensä parissa.
Yllätys olikin suuri, kun tyttärestä ei näkynyt jälkeäkään edes kotona. Curtis oli vähintäänkin yllättynyt Jamien käytöksestä, sillä isä oli nimenomaisesti sopinut tyttärensä kanssa yhteisistä pelisäännöistä painottaen, ettei tytöllä ollut lupaa poistua asuntokompleksilta ilman erillistä lupaa. Vaikutti siltä, että Jamie oli unohtanut myös käyttää perheen koiran ulkona koulupäivänsä jälkeen, joten Curtis tarttui ensitöikseen eteisen seinällä roikkuneeseen talutushihnaan ja suuntasi lemmikkinsä kanssa pihalle.
Ulkona isä pani merkille, että myös Jamien sininen polkupyörä oli tiessään ja ulkoilutettuaan koiran hän lähtikin välittömästi jäljittämään tytärtään rakennuksen lähiympäristöstä. Kun Jamiesta ei kuitenkaan näkynyt jälkeäkään, Curtis sai apua kiinteistön isännöitsijältä, jonka kanssa hän jatkoi kierrostaan ovelta ovelle tiedustellen rakennuksen asukkailta mahdollisia havaintoja sinisestä polkupyörästä ja 10-vuotiaasta tytöstä.
Hetkeä myöhemmin kymmenet poliisit ja naapurit tutkivat lähiympäristöä etsien merkkejä Jamiesta ja hänen sinisestä polkupyörästään. Yön yli tauotta jatkuneet etsinnät eivät kuitenkaan tuottaneet minkäänlaisia tuloksia, joten Purcellin poliisilaitoksen oli jo seuraavana aamuna myönnettävä, että paikallisviranomaisten resurssit eivät yksinkertaisesti riittäneet näin mittavan operaation toteuttamiseen. Purcellin poliisilaitos saikin nopeasti merkittävää tukea liittovaltion tiedusteluorganisaatiolta, kun FBI:n agentit avustivat paikallisia viranomaisia etsintöjen lisäksi myös asuntokompleksin ja lähialueen asukkaiden haastatteluissa.
Ensimmäinen potentiaalinen vihje tytön viimeisistä liikkeistä saatiinkin läheisestä kirjastosta, kun useat silminnäkijät vannoivat kuvausta vastaavan punatukkaisen tytön nousseen tummansinisen Chevrolet Tahoen kyytiin. Uuden tiedon valossa vaikutti todennäköiseltä, että 10-vuotias tyttö oli joutunut kaappauksen uhriksi, ja osavaltio julkaisikin Amber Alert -ilmoituksen kadonneesta tytöstä ja mahdolliseen sieppaukseen liittyvästä kulkuneuvosta.
Kaksi päivää katoamisen jälkeen, 14. huhtikuuta, 10-vuotiaan Jamien kohtalosta ei ollut kuitenkaan vielä selvinnyt mitään uutta. Kun lähiympäristössä suoritetut tiedustelut eivät olleet tuottaneet merkittävää tulosta, viranomaiset olivat päättäneet pystyttää kaduille tiesulkuja, joiden avulla toivoivat saavansa uutta tietoa alueella liikennöiviltä autoilijoilta.
Iltapäivällä noin kello 15.45 FBI:n agentit haastattelivat rutiinin mukaisessa tarkistuksessa tiesululle pysähtynyttä auton kuljettajaa. Vanhempi mies kertoi viranomaisille kuulleensa aikaisemmin tytön järkyttävästä tapauksesta ja viittasi kädellään kohti matkustajan paikalla istuvaa parikymppistä poikaansa, jonka paljasti olevan kadonneen tytön naapuri.
Agentti tunnistikin nopeasti 26-vuotiaan matkustajan. Hän oli vasta edellisenä päivänä törmännyt samaan henkilöön kuulustellessaan kadonneen tytön naapureita Purcell Park -asuntokompleksilla. Myös Jamien isä oli katoamispäivänä yhdessä isännöitsijän kanssa tiedustellut tältä mahdollisia havaintoja tyttärestään, jolloin mies oli kertonut nähneensä Jamien pyöräilleen kirjaston suuntaan aikaisemmin iltapäivällä noin kello neljän aikaan.
Auton pysäyttänyt agentti päätti haastatella uudestaan 26-vuotiasta naapuria siinä toivossa, että mies muistaisi katoamispäivältä tutkintaa edistäviä yksityiskohtia. Hän pyysi miestä seuraamaan perässään kadun vierelle pysäköityyn patioautoon, jossa agentti saattoi kuulla miestä rauhassa ja kirjata tämän kertomat mahdolliset havainnot huolellisesti ylös.
26-vuotias Kevin Ray Underwood kertoi asuvansa suoraan kadonneen tytön alakerrassa ja nähneensä Jamien useasti kompleksin sisäpihalla sinisen polkupyöränsä kanssa. Hän toisti jälleen aikaisemman kertomuksensa katoamispäivän havainnoistaan, mutta paljasti tämän lisäksi myös yllättäviä yksityiskohtia, jotka todella herättivät haastattelua suorittavan agentin mielenkiinnon.
Kevin nimittäin paljasti pelänneensä päätyvänsä mahdollisten epäiltyjen listalle, vietettyään viimeisten parin viikon aikana runsaasti aikaa sisäpihalla asuntonsa edustalla. Hän kertoi myös tiedotusvälineiden jakaneen väärää tietoa tytön yllä olleista vaatteista väittäen, että vaaleanpunaisen paidan sijaan tyttö oli todellisuudessa pukeutunut siniseen paitaan ja vaaleanpunaisiin shortseihin. Uudet paljastukset saivatkin kuulustelijan yhä epäilevämmäksi, sillä miehen muistikuvat tytön vaatetuksesta olivat epätavallisen tarkkoja siitäkin huolimatta, että Kevin väitti nähneensä Jamien vain vilaukselta katoamispäivänä.
Noin tunnin kestäneen haastattelun jälkeen kuulustelija tarjoutui yhdessä kollegansa kanssa kuljettamaan Kevin Underwoodin takaisin kotiinsa. Saavuttuaan miehen asunnolle agentti päätti kuitenkin vielä tiedustella mieheltä, voisivatko he nopeasti vilkaista tämän asuntoa vain voidakseen varmuudella todeta etsineensä jälkiä kaikkialta asuinrakennuksessa. Kevin suostuikin empimättä hänelle esitettyyn pyyntöön, mutta agenteilla ei vielä tuolloin ollut aavistustakaan siitä, mitä rutiininomaiselta vaikuttanut tarkistus tulisi lopulta paljastamaan.
Kevin Ray Underwood oli koko lapsuutensa kärsinyt jatkuvasta kiusaamisesta, joka oli saanut nuoren pojan välttelemään yhä enemmän fyysisiä kontakteja muiden ihmisten kanssa. 2000-luvun alkupuolella omiin oloihinsa eristäytyneelle parikymppiselle miehelle oli kehittynyt jo vahva internetriippuvuus ja vakavasta sosiaalisesta ahdistuksesta kärsivä Kevin luopui lopulta jopa opinnoistaan.
Saatuaan hetkellistä apua masennuslääkkeistä Kevin oli aloittanut työt pikaruokaravintolassa. Vaikka uuden työn tuoma sosiaalinen vuorovaikutus olikin parantanut hieman nuoren miehen mielialaa, Kevin oli kärsinyt samalla yhä kasvavassa määrin romanttisen suhteen ja läheisyyden puutteesta. 20-vuotias mies ei ollut koskaan saanut kaipaamaansa kosketusta tai huomiota vastakkaiselta sukupuolelta ja Kevin olikin hiljalleen alkanut muodostaa itselleen epätervettä riippuvuutta väkivaltaiseen pornografiaan. Vuodesta 2002 lähtien Kevin Underwood olikin ylläpitänyt verkossa henkilökohtaista blogia, jossa mies purki avoimesti elämäänsä liittyviä ongelmia kuten masennustaan ja romanttisen suhteen kaipuuta.
Muutettuaan omilleen Purcell Park -asuntokompleksista hankkimaansa asuntoon vuonna 2005, Kevin joutui ensimmäistä kertaa kamppailemaan elämän perusasioiden kuten ruoanlaiton ja pyykinpesun kanssa. Verkossa alkanut etäsuhde Melissa-nimisen naisen kanssa toi kuitenkin arjen keskelle lupausta paremmasta, ja Kevin olikin jo suunnitellut muuttoa Kaliforniaan uuden tyttöystävänsä luokse. Mies oli tätä varten jopa irtisanonut itsensä ravintolapestistään, joten pettymys oli vain entistäkin musertavampi, kun Melissa torjui miehen muuttoaikeet aivan viime metreillä.
Kevin oli tuntenut itsensä hylätyksi vaipuen jälleen yhä vain syvemmälle masennukseen. Uusi lääkitys toi kuitenkin viikkojen jälkeen hieman energiaa ja lohtua työttömäksi jääneen miehen elämään ja säästöjen kuluttua loppuun mies aloitti työt isänsä ehdotuksesta ruokakaupan varastotyöntekijänä.
Hyvin palkattu työ ruokki jälleen hetken aikaa Kevinin itsetuntoa, mutta miehen vähennettyä lääkitystään omatoimisesti hän alkoi jälleen oireilla voimakkaasti. Yksinäisyyttään hoitaakseen hän hankkikin itselleen lemmikkirotan, jota kuljetti usein olkapäällään rakennuksen sisäpihalla liikkuessaan antaen pihalla leikkivien lasten silittää suoloista otusta. Samaan aikaan yhä pahemmasta pornoriippuvuudesta kärsivä Kevin alkoi julkaista blogissaan vain entistä väkivaltaisempia kirjoituksia, kehitellen päässään samalla synkkiä fantasioita pakkomielteisten perversioidensa tyydyttämiseksi.
FBI-agenttien astuessa sisälle Kevin Ray Underwoodin asuntoon heitä vastassa oli kasoittain roskia, videopelipinoja, likaisia ruoka-astiota sekä vaatteita. Raivattuaan ensin tiensä miehen makuuhuoneelle asti agentti pyysi mieheltä lupaa tarkistaa myös sängyn vieressä olevan suurehkon vaatehuoneen.
Agentin avattua makuuhuoneessa olevan vaatehuoneen oven hän pani välittömästi merkille voimakkaan ilmanraikastimen tuoksun. Vaikka tämän omituisen yksityiskohdan lisäksi vaatehuoneen sisältö ei vielä herättänyt suuria epäilyksiä, agentti kiinnitti huomionsa lattialla olevaan suurehkoon kannelliseen säilytysastiaan ja tiedusteli Keviniltä mitä laatikko sisälsi.
Kevin vastasi epäröimättä säilyttävänsä laatikossa sarjakuvakokoelmaansa. Agentin ryhdyttyä repimään kannen suojaksi levitettyjä teippejä tarkistaakseen säilytysastian sisällön, Kevin alkoi yhtäkkiä huutamaan hysteerisesti: ”Pidättäkää minut. Pilkoin hänet paloiksi.” Etsivä ei ollut ehtinyt vielä edes avata laatikon kantta nähdäkseen sisällön, kun hän jo poistui vaatehuoneesta raudoittaakseen Kevin Underwoodin ja hälytti paikalle apuvoimia.
Kun Kevin oli poliisien hallussa ja kuljetettu pois asuntokompleksilta, viranomaiset eristivät alueen ja aloittivat tarkemmat tutkinnat epäillyn asunnolla. Järkyttävä totuus paljastuikin pian tämän jälkeen, kun tutkijat avasivat vaatehuoneen lattialla olleen säilytysastian, josta paljastui mustaan jätesäkkiin sullotun Jamien eloton ruumis.
Uutiset 10-vuotiaan Jamien kohtalosta olivat tietenkin valtava isku yhä toiveita tyttärensä palaamisesta elättäneille vanhemmille. Erityisesti tytön isä Curtis järkyttyi tyttärensä kohtalosta niin vakavasti, että mies tarvitsi sairaalahoitoa ja vietti osastolla lopulta useita päivä vahvasti lääkittynä. Tässä vaiheessa kenelläkään ei kuitenkaan ollut vielä tarkempaa käsitystä siitä, kuinka järkyttävästä rikoksesta todellisuudessa oli kysymys.
Kuulusteluissa Kevin Ray Underwood käyttäytyi rauhallisesti. Hän kieltäytyi päättäväisesti oikeudestaan asianajajaan ja kertoi Jamien katoamispäivään ja sitä seuraaviin tapahtumiin liittyvistä yksityiskohdista täysin vapaaehtoisesti.
Kevin aloitti kertomalla koulutustaustastaan, pornoriippuvuudestaan ja kyseenalaisista kannibalismiin liittyvistä fantasioistaan. Hän avautui jo vuosia jatkuneesta seksuaalisesta turhautumisestaan ja kertoi kuulustelijoille, miten oli jo reilun kuukauden ajan suunnitellut ihmisen sieppaamista. Kevin oli suunnitellut purkavansa uhriinsa ensin seksuaalisia patoutumiaan ja lopuksi mahdollisesti jopa syövänsä tämän.
Mies tunnusti kuulustelijoille seuranneensa jo pitkään asuntokompleksin pihalla leikkiviä pieniä lapsia ja suunnitelmistaan kaapata yhden pojista kotiinsa. Hän oli kuitenkin lopulta menettänyt aina rohkeutensa saattaa suunnitelmansa loppuun ja tyytynyt vain tyydyttämään itseään seuraten lasten puuhia pihalla asuntonsa ikkunasta. Uhrin iällä sen enempää kuin sukupuolellakaan ei ollut Kevinille juurikaan merkitystä, mutta avuttoman lapsen alistaminen olisi luonnollisesti ollut huomattavasti helpompaa, jonka takia Kevin olikin päättänyt luopua ajatuksesta aikuisen henkilön kaappaamisesta.
Ajatus pienen lapsen sieppaamisesta ei ollut jättänyt Kevinin mieltä rauhaan. Hän oli valmistautunut mahdolliseen kaappaukseen jopa kiinnittämällä käsiraudat ja teippirullan ulko-oven viereen, jotta tilaisuuden tullen voisi hiljentää ja sitoa uhrinsa mahdollisimman nopeasti. Kun kuulustelijat pyysivät Keviniä kuvailemaan suunnitelmaansa mahdollisen kaappauksen jälkeen, miehen kuvailema sadistinen fantasia sai jopa kokeneet viranomaiset järkyttymään kuulemastaan.
Kevin Underwoodin maalailema suunnitelma oli ensin kaapata valitsemansa uhri, kahlita tämä käsiraudoilla ja pakottaa sitten lapsi katsomaan kanssaan pornoa. Ajatuksissaan hän toivoi saavansa uhrinsa tällä tavoin sopivaan mielentilaan ja mahdollisesti jopa halukkaaksi kokeilemaan asioita hänen kanssaan. Hän piti kuitenkin todennäköisempänä, että uhri ei suostuisi aktiin vapaaehtoisesti ja kertoi tässä tapauksessa suunnitelleensa raiskaavansa uhrinsa, vaikka väkisin.
Seuraavaksi hänen suunnitelmansa oli kiduttaa uhriaan eri tavoin – mm. työntämällä isoja esineitä tämän peräaukkoon. Hän kertoi harjoitelleensa fantasioitaan myös Barbie-nuken päällä, jonka poskiin ja silmiin Kevin kertoi työntäneensä neuloja. Uhriaan varten hän oli hankkinut metallisia grillivartaita työntääkseen ne tämän poskiin, mutta väitti tämän olleen lähinnä vain puhdasta fantasiaa, sillä todellisuudessa mies halusi säilyttää uhrinsa kasvot mahdollisimman vahingoittumattomina.
Kevin Underwoodin suunnitelma oli nimittäin vuodattaa kahlittu uhrinsa kuiviin kylpyammeessa ja säilyttää sitten tämän irti leikattua päätä makuuhuoneen työpöydällä tietokoneensa vierellä. Ruumiin hän oli suunnitellut raahaavansa omaan sänkyynsä muutaman päivän ajaksi, harrastaakseen seksiä ja nukkuakseen tämän vierellä.
Useita tunteja kestäneet kuulustelut etenivät verkkaisesti, kun viranomaiset yrittivät saada mahdollisimman kattavan käsityksen paitsi Kevin Ray Underwoodin synkästä mielenmaailmasta myös tapahtumapäivän järkyttävistä yksityiskohdista. Mies kertoikin kuulustelijoille avoimesti tapahtumia edeltäneistä viikoista ja siitä miten 10-vuotias tyttö oli lopulta päätynyt hänen vaatehuoneensa nurkasta löytyneeseen muoviseen säilytysastiaan.
Maaliskuun 2006 aikana Kevin Underwoodin yläkerrassa asuva 10-vuotias Jamie oli ollut yhä useammin tekemisissä 26-vuotiaan miehen kanssa. Miehen lemmikkirotta oli ollut tytön mielestä suloisinta koko maailmassa, ja Jamie olikin pyytänyt tätä usein silitettäväksi tavatessaan Kevinin pihalla asuntonsa ulkopuolella. Miehen mukaan luottavainen pikkutyttö olikin ajan myötä muodostunut hänen suunnitelmansa pääkohteeksi, vaikka Kevinin omien sanojen mukaan hän ei pitänyt tyttöä seksuaalisessa mielessä edes kovin viehättävänä.
Kevin kertoi päätöksen hyökkäyksestä syntyneen lopulta spontaanisti. Mies oli nähnyt Jamien keskiviikkona 12. huhtikuuta tämän palatessa koulusta kotiinsa, jolloin Kevin kertoi tytön käyneen lyhyesti kotonaan vaihtamassa vaateensa. Kun Jamie oli palannut jälleen pihalle noin viidentoista minuutin kuluttua, Kevin oli odottanut tätä asuntonsa edustalla lemmikkirotta mukanaan ja houkutellut tytön sisälle kotiinsa katsomaan lastenohjelmia.
Jamien leikkiessä Kevinin lemmikkirotan kanssa television äärellä, mies oli hiipinyt uhrinsa taakse puinen leikkuulauta kädessään. Hän kertoi punninneensa päätöstään jopa useiden minuuttien ajan vain seisten olohuoneen lattialla leikkuulauta kädessään ja kertoi miltei jopa perääntyneensä tuolloin suunnitelmastaan. Lopulta hän oli kuitenkin päättänyt, että parempaa tilaisuutta tuskin avautuisi enää koskaan ja iski voimiensa takaa lattialla istuvaa Jamieta päähän raskaalla leikkuulaudalla.
Kevin oli odottanut Jamien menettävän tajunsa iskun voimasta. Sen sijaan tyttö pomppasikin ylös lattialta päätään pidelleen ja huusi hädissään Kevinille olevansa pahoillaan. Tilanteesta hätääntynyt Kevin hyökkäsi välittömästi uudestaan uhrinsa kimppuun ja kertoi lyöneensä tyttöä leikkuulaudalla uudestaan päähän kolmesta neljään kertaa.
Jamie ei kuitenkaan antanut periksi. Mies kertoi tarttuneensa uhriinsa takaapäin kuin halatakseen tätä, mutta Jamie taisteli yhä vastaan niin valtavalla raivolla, että Kevin joutui käyttämään kaikki voimansa pitääkseen tyttöä aloillaan. Kaadettuaan uhrinsa takaisin lattialle hän ryhtyi kuristamaan tyttöä estäen toisella kädellään uhrin avunhuudot, kunnes noin 15 minuutin jälkeen mies päästi viimein elottomasta uhristaan irti ja jätti tämän olohuoneen lattialle makaamaan.
Noin puolen minuutin jälkeen Kevin kertoi Jamien kuitenkin yhtäkkiä haukkoneen jälleen henkeä, jolloin mies oli hyökännyt uudelleen uhrinsa päälle ja kuristanut tätä voimakkaasti. Mies ei osannut kertoa kuulustelijoille tilanteen tarkkaa kestoa, mutta arveli aikaa kuluneen noin viisi minuuttia, kunnes Jamien keho oli jälleen muuttunut veltoksi.
Kevin kertoi olleensa tässä vaiheessa jo täysin uupunut käymästään taistelusta. Miehellä ei kuitenkaan ollut varaa aikailla, sillä tytön polkupyörä piti saada pikimmiten piiloon, jotta Jamien uskottaisiin poistuneen asuntokompleksilta. Niinpä Kevin kertoi raahanneensa uhrinsa välittömästi piiloon makuuhuoneen puolelle voidakseen turvallisesti avata etuoven ja talutti tytön polkupyörän sisälle asuntoonsa.
Kevin kertoi saaneensa massiivisen erektion taistellessaan uhrinsa kanssa. Miehen omien sanojen mukaan hänen alushousunsa olivat läpimärät. Vaikka mies kiistikin tiukasti harrastaneensa seksiä kuolleen uhrinsa ruumiin kanssa, hän myönsi riisuneensa Jamien vaatteet ja hieroneensa penistään uhrin genitaalialueelle.
Kevin kertoi kuulustelijoille joutuneensa kiirehtimään suunnitelmassaan valuttaakseen rumiin kuiviin ennen veren hyytymistä. Niinpä hän oli raahannut elottoman uhrinsa kylpyhuoneen ammeeseen ja ryhtyi pikaisesti leikkaamaan tämän päätä irti isolla veitsellä. Kaulan alle hän kertoi asettaneensa suurehkon astian, koska suunnitteli maistelevansa uhrinsa verta myöhemmin saatuaan työnsä päätökseen.
Pään irrottaminen oli kuitenkin osoittautunut paljon oletettua haastavammaksi. Kevin kertoi olleensa niin uupunut selkärangan sahaamisesta, ettei yksinkertaisesti vain enää kyennyt saattamaan suunnitelmaansa loppuun asti. Tämän lisäksi uhrin ruumis oli vuotanut toimenpiteen aikana niin valtavasti verta, että Kevin kertoi menettäneensä seksihalunsa tyystin ja jopa katuneensa koko operaatioon ryhtymistään.
Kevin kertoi sulloneensa uhrinsa ruumiin jätesäkkeihin ja piilottaneensa tämän lopulta vaatehuoneen nurkkaan muovisessa jäteastiassa, jonka mies oli ostanut ostaneensa etukäteen nimenomaisesti suunnitelmaansa varten. Kevinin mukaan tässä vaiheessa Jamien ruumis oli jo niin jäykkä, että miehen oli pakko teipata säilytysastian kansi kiinni estääkseen sitä poksahtamasta itsestään jälleen auki.
Seuraavaksi Kevin kertoi purkaneensa Jamien sinisen polkupyörän osiin voidakseen piilottaa sen helpommin asuntoonsa ja ryhtyi tämän jälkeen siivoamaan kylpyhuoneeseen syntynyttä järkyttävää sotkua. Saatuaan työnsä valmiiksi Kevin kertoi havahtuneensa koputukseen, kun tytärtään etsinyt Curtis ja tämän mukana ollut isännöitsijä olivat ilmestyneet täysin yllättäen asunnon etuovelle.
Helmikuussa 2008 alkaneessa oikeudenkäynnissä Kevin Ray Underwoodia syytettiin Jamie Rose Bolinin julmasta murhasta. Tunnustuksesta huolimatta puolustus yritti viimeiseen asti vedota päämiehensä syyntakeettomuuteen tällä aikaisemmin diagnosoidun skitostyyppisen persoonallisuushäiriön takia, sillä langettava päätös tarkoittaisi mitä suurimmalla todennäköisyydellä kuolemantuomiota.
Puolustuksen kuulemien lääkärien mukaan asianmukainen lääkitys olisikin voinut vähentää paitsi Kevinin seksihaluja ja masennusta myös arveluttavaan käytökseen johtanutta vainoharhaisuutta ja sosiaalista ahdistusta. Puolustus painottikin, että sopivasti annosteltu säännöllinen lääkitys olisi mitä todennäköisimmin estänyt järkyttävin seurauksin päättynyttä tapahtumaketjua koskaan toteutumasta.
Valamiehistö ei kuitenkaan niellyt puolustuksen argumentteja, vaan katsoi rikoksen luonteen ja tunnustuksen tukevan ankarinta mahdollista rangaistusta. Niinpä valamiehistö tarvitsi lopulta vain 25 minuuttia todetakseen Kevin Ray Underwoodin syylliseksi ensimmäisen asteen murhaan. Tämän lisäksi se päätyi yksimielisesti suosittelemaan syytetylle kuolemantuomiota, jonka tuomari hyväksyikin myöhemmin 3. huhtikuuta 2008 järjestetyssä tuomion julistamistilaisuudessa.
Kevin Ray Underwoodin teloitus oli alun perin määrä tapahtua 7. joulukuuta 2023. Aikataulua kuitenkin muutettiin myöhemmin, kun Oklahoman osavaltion oikeusviranomaiset pyysivät pidempiä aikavälejä teloitusten välillä henkilöstön kuormituksen vähentämiseksi ja virheiden välttämiseksi. Ajankohtaa päädyttiinkin lykkäämään tuolloin reilulla vuodella ja teloitus määrä suorittaa ensi kuussa, 19. joulukuuta 2024, joka ironisesti on samalla myös Kevin Ray Underwoodin 45-vuotissyntymäpäivä.
Nolan Clay, The Oklahoman, eu.oklahoman.com
Oklahoman armahdus- ja ehdonalaislautakunta käsittelee maanantaina (9.12.2023) Kevin Ray Underwoodin armonanomusta, joka on viivästynyt lautakunnan entisen jäsenen rikostutkinnan vuoksi. Teloitus on määrä suorittaa 19. joulukuuta 2024. Valtakunnansyyttäjä Gentner Drummond vastustaa armonanomusta ja kuvaili murhan olevan ”Oklahoman historian törkeimpiin ja pahamaineisimpiin kuuluva rikos”.
Käsikirjoituksissa esitetyt tapahtumat perustuvat erilaisista onlinejulkaisuista, haastatteluista, oikeudenkäyntiasiakirjoista, kirjoista, videoista ja/tai dokumenttielokuvista kerättyihin tietoihin. Teksti heijastaa omaa tulkintaani ja ymmärrystäni tapauksesta, enkä voi taata tietojen paikkansapitävyyttä tai täydellisyyttä.
Haluatko rajattoman pääsyn maksullisiin jaksoihin Spotifyssä? Osoita tukesi liittymällä tilaajaksi hintaan 0,99€/kk.
