Kotimainen rikos podcast
Jakso 9
Artikkelin lopussa päivityksiä meneillä olevaan oikeudenkäyntiin.
Lacey Ellen Fletcher syntyi 25. marraskuuta 1985 Louisianassa Yhdysvalloissa. Hänen vanhempansa olivat nimeltään Clay ja Sheila Flethcer – Lacey oli pariskunnan ainut lapsi. Vuonna 1994, Laceyn ollessa 9 vuotias, perhe muutti pieneen Slaughterin kaupunkiin ostamaansa keskiluokkaiseen taloon Tom Driven varrelle. Slaughterin asukasluku oli vuoden 2020 väestönlaskennassa vain hieman yli 1000 ihmistä, jotka muodostivat yhteensä 435 kotitaloutta. Voitaneen siis hyvinkin puhua varsin tiiviistä yhteisöstä, jossa omien asioiden piilottelu muilta oli vähintäänkin vaikeaa.
Laceyn vanhempia on kuvailtu monissa lähteissä yhteisönsä tukipilareiksi. Äiti Sheila työskenteli aikaisemmin poliisina sekä oikeuskanslian virkailijana, mutta sittemmin hän aloitti työt sihteerinä syyttäjänvirastossa läheisessä Zacharyn kaupungissa. Päätyönsä ohella Sheila toimi myös kaupunginvaltuutettuna.
Clay Fletcherin taustasta tiedetään toistaiseksi vain, että hän toimi Baton Rougen sisällissotaan keskittyvän foorumin presidenttinä, mutta molemmat vanhemmat toimivat joka tapauksessa aktiivisesti mukana kotikaupunkinsa toiminnassa. He olivat yhteisönsä arvostamia ja pidettyjä ihmisiä ja osallistuivat säännöllisesti kirkon tapahtumiin. Sheila jopa lauloi kirkon kuorossa.
Nuori Lacey Fletcher oli avoin ja lämminhenkinen lapsi, joka ystävystyi nopeasti uusien lasten kanssa. Hänellä olikin useita ystäviä ja vietti mielellään aikaansa ulkona lähinaapuruston lapsien kanssa leikkien. Hän opiskeli yksityikoulussa nimeltä Brownsville Baptist Academy, joka sijaitsi Bakerissa Louisianassa. Pienessä yksityiskoulussa opiskeli vain noin 190 oppilasta ensimmäisestä luokasta aina kahdeksanteen luokkaan saakka. Opiskelu ei tietenkään ollut ilmaista, mutta hyvin toimeen tulevalle keskiluokkaiselle Fletcherin perheelle lukukausimaksut eivät olleet ongelma. Nykyrahassa mitattuna yhden lukukauden hinta oli noin 7000 euroa. Monet Laceyn opiskelutovereista kuvailivat tyttöä ihanimmaksi tuntemakseen ihmiseksi. Hänet tunnettiin sydämellisenä nuorena, joka otti uudet opiskelijat vastaan lämmöllä ja teki parhaansa, jotta saisis näiden olon tuntumaan mahdollisimman tervetulleeksi.
Lacey oli luonteeltaan aktiivinen ja rakasti urheilua. Hän itseasiassa pelasi koulun lentopallo-joukkueessa. Hän oli myös varsin älykäs, mutta muista ikätovereistaan poiketen Lacey ei käyttäytynyt aivan ikäänsä vastaavalla tavalla. Hän oli lapsenomainen ja tuntui jääneen psyykisen kehityksen osalta muista jälkeen. Poikkeava käytös alkoi erottua paremmin kahdeksannella luokalla. Ikätoverien viettäessä aikaa juhlien ja muiden teini-ikään yleisesti kuuluvien aktiviteettien parissa, Lacey kulutti aikaansa mieluummin leikkien ja katsellen Disney-elokuvia kotonaan. Myös hänen ystävänsä olivat panneet merkille Laceyn erilaisuuden, mutta lapsenomaisuudestaan ja kypsymättömyydestään huolimatta häntä pidettiin mukavana ja muuten normaalina nuorena. Eroavaisuuksistaan huolimatta hän kykenikin toimimaan ongelmitta kouluyhteisönsä jäsenenä aina 14 ikävuoteen saakka.
Lacey oli kuitenkin alkanut kärsiä sosiaalisesta ahdistuksesta jo muutamia vuosia aiemmin. 8. luokan jälkeen hänen käytöksessään tapahtui näkyvä muutos huonompaan ja Lacey alkoi hiljalleen eristäytymään muista ihmisistä. Hän vetäytyi yhä enemmän kotinsa seinien suojiin ja viihtyi mieluummin omissa oloissaan.
Vanhempien päätöksellä Lacey aloitti 9. luokan kotikoulussa, jonka jälkeen yhteys moniin vanhoihin ystäviin katkesi lopullisesti. Hän oli käynyt psykologin hoidossa säännöllisesti jo muutaman vuoden ajan sosialiisin tilanteisiin liittyvien pelkotilojensa takia. Hoito kuitenkin päättyi vuonna 2001 Laceyn ollessa 16-vuotias. Tämä oli viimeinen kerta, kun Laceyn tiedetään varmuudella käyneen lääkärin vastaanotolla.
Vanhemmat tosin kävivät lääkärin puheilla vielä vuonna 2010 tiedustelemassa miten heidän tulisi toimia muusta maailmasta eristäytyneen tyttärensä kanssa. He kertoivat tytön olevan täysi erakko. Vanhempien kertomuksen mukaan Laceyn sosiaalinen ahdistus oli kehittynyt jo niin pahakasi, että tyttö ei enää poistunut kotoaan ja vietti kaiken aikansa sohvalla. Lääkäri kehoitti vanhempia tuomaan tytön pikimmiten vastaantotolle tutkimuksiin, jotta hänen tilansa voitaisiin arvioida tarkemmin. Näin ei kuitenkaan koskaan tapahtunut.
Oletettavasti viimeinen ulkopuolinen henkilö, joka näki Laceyn elossa oli Fletcherien naapuri Robert Blades. Hän oli muuttanut alueelle vain muutamia vuosia ennen Fletcherin perhettä. Robert asui Tom Drivella yhdessä vaimonsa ja kahden poikansa kanssa, jotka olivat suunnilleen samanikäisiä Laceyn kanssa. Lapset olivat leikkineet usein keskenään ennen Laceyn vetäytymistä kotinsa suojiin. Robert kertoi medialle antamassaan haastattelussa, että Laceyn käytös oli yhtäkkiä muuttunut tämän ollessa noin 14-vuotias. Lacey lakkasi viettämästä aikaa muiden lasten kanssa ja tyttöä näki yhä vain harvemmin. Hän oli nähnyt tytön viimeisen kerran vuonna 2006 tämän ollessa noin 21 vuotias. Kaikki vaikutti tuolloin täysin normaalilta eikä naapuri osannut epäillä mitään. Lacey näytti fyysisesti terveeltä ja hyvinvoivalta, vaikka hänen ulkoinen olemuksensa olikin miehen sanojen mukaan hieman normaalia hoikempi.
Vuodet kuluivat eikä Laceyä enää näkynyt. Vuonna 2017 naapuri Robert Blades näki Laceyn isän Clay Fletcherin etupihallaan ja päätti kysellä tämän tyttären kuulumisia. Hän oli nähnyt nyt jo 31-vuotiaan naisen viimeksi yli kymmenen vuotta sitten ja oletti tämän muuttaneen toiseen kaupunkiin. Clay vastasi miehelle varsin suurpiirteisesti Laceyn asuvan yhä kotona ja voivan hyvin, jonka jälkeen vaihtoi nopeasti puheenaihetta. Clay ei maininnut sanallakaan miksi tytärtä ei ollut näkynyt vuosiin eikä naapuri toisaalta nähnyt mitään syytä kyseenalaistaa tai epäillä miehen sanoja. Ulospäin kaikki vaikutti täysin normaalilta.
Kesti vielä seuraavat viisi vuotta ennen kuin kulissit alkoivat sortua.
Lauantaina 1. tammikuuta 2022 eli kuluvan vuoden ensimmäisenä päivänä, Laceyn vanhemmat Clay ja Sheila päättivät lähteä parin päivän mittaiselle viikonloppumatkalle. He pakkasivat tavaransa ja lähtivät matkaan. Vanhempien palatessa kotiin muutama päivä myöhemmin maanantaina 3. tammikuuta he löysivät elottoman 36-vuotiaan tyttärensä kotoaan olohuoneen sohvalta. Toistaiseksi on vielä epäselvää oliko talossa vanhempien lisäksi myös kolmas henkilö, joka kehoitti näitä ottamaan yhteyttä viranomaisiin, mutta joka tapauksessa Sheila soitti hätänumeroon ja kertoi virkailijalle, että heidän tyttärensä ei enää hengittänyt.
Ensiapu ja poliisi saapuivat talolle nopeasti ilmoituksen jälkeen. Heti ovella heitä oli vastassa käsittämättömän voimakas ulosteen ja mädän haju. Sheila istui tuolilla hiljaa itkien pää jalkojensa välissä. Clay niinikään istui omalla tuolillaan täysin tunteettomana ja reagoimatta mitenkään paikalle saapuneisiin ulkopuolisiin henkilöihin. Hän ei osoittanut minkäänlaisia tunteita tai mielenkiintoa vallitsevia olosuhteita kohtaan.
Viranomaiset kulkivat talon läpi keskellä sijainneeseen olohuoneeseen, josta löysivät Laceyn kuolleena sohvalta. Myöhemmin paikalle kutsuttu kuolinsyyntutkija tohtori Bickham kertoi olleensa niin järkyttynyt näkemästään, ettei voinut syödä viikkoon.
Lacey Fletcher näytti hatautuneen olkapäitään myöden sohvaan syntyneeseen leveään aukkoon. Hänen riutunut kehonsa oli istunut samassa kohtaa vuosien ajan liikkuen vain sen verran, että sohvan verhoilu ja osa täytteestä oli kulunut lähes kokonaan puhki ruumiin alta. Sohvaan syntynyt aukko oli täynnä Laceyn ulostetta ja sohva oli kauttaaltaan virtsan kyllästämä. Hänen näivettynyt kehonsa oli lyyhistynyt vasemmalle kyljelleen oikea käsi kuihtuneen ruumiin yllä hieman kaulan alapuolella. Hän oli täysin alasti sinistä t-paittaa lukuunottamatta, joka oli rullautunut ylös palajastaen Laceyn rinnat. Hänen silmänsä ja suunsa olivat auki. Laceyn kasvot olivat isojen punaisten täplien peittämät. Hänen koko kehonsa oli ulosteen tahrima hiukset mukaan lukien. Ulostetta löytyi myös hänen sieraimistaan, korvistaan ja suustaan. Ruumiin pinnalta ja hiuksista löytyi useita toukkia ja keho oli yltäpäältä hyönteisten puremien peittämä. Ruumis näytti osittain sulaneen sohvaan, koska iho oli vuosien mittaan kasvanut kiinni sohvaa päällystävään verhoiluun.
Uloste ja virtsa olivat tihkuneet sohvaan syntyneestä aukosta alas aina lattialle asti mikä oli saanut sohvan alla ja takana olevat lattialaudat irvistämään ja taipumaan kaarelle. Sohvan oikealla puolella oli harmaa liikuteltava WC ja siististi viikattu pino puhtaita vaatteita. Sohvan edessä oleva musta matala pöytä oli sotkuinen ja täynnä erilaisia tarvikkeita kuten voiteita, talkkia, kosteuspyyhkeitä ja nenätippoja. Näiden perusteella voitiin olettaa, että ainakin jossain vaiheessa Laceystä oli yritetty pitää huolta. Edellä mainittujen lisäksi huoneesta löytyi kaksi isoa pinoa ulosteen tahrimia lasten DVD-levyjä.
Koko talon vallanneesta karmeasta hajusta ja olohuoneen järkyttävistä olosuhteista huolimatta talo oli muuten täysin siisti ja moitteeton.
Laceyn ruumis kuljetettiin ruumiinavaukseen tarkempia tutkimuksia varten. Ruumiinavaus paljasti vain lisää järkyttäviä yksityiskohtia Laceyn kokemasta kohtalosta. Ruumis painoi tutkimushetkellä vain 43 kg, joka on varsin vähän ottaen huomioon, että kyseessä oli 36-vuotias nainen. Ruumiista löytyi laajoja kellertäviä alueita, joista puuttui kokonaan iho. Pakaroista ja selästä löytyi tummia, lähes mustia alueita sekä syviä luuhun ulottuvia makuuhaavoja. Pakaroiden iho oli kulunut kokonaan pois. Lääkärin mukaan jotkin haavaumat olivat syntyneet jo vuonna 2010. Lacey oli siis istunut sohvalla vähintään 12 vuotta. Mahalaukun sisällön tutkimuksissa selvisi myös, että Lacey oli varsin hiljattain niellyt pieniä määriä sohvan pehmustemateriaalia ja omaa ulostettaan. Hänen arvioitiin kuolleen jopa 24-48 tuntia ennen kuin Sheila teki ilmoituksen viranomaisille. Käytännössä on siis mahdollista, että Lacey oli kuollut jo vanhempien lähtiessä lyhyelle viikonloppumatkalleen.
Kuolinsyyntutkija tohtori Bickhamin mukaan Lacey kuoli vakavan lääketieteellisen laiminlyönnin takia, joka johtui kroonisesta aliravitsemuksesta, liikkumattomuudesta, akuutista haavan muodostumisesta ja luutulehduksesta, joka aiheutti vakavan sepsiksen ja lopulta kuoleman.
Sepsiksellä tarkoitetaan tilaa, jossa elimistöön on kehittynyt yleistulehdus. Taustalla voi olla esimerkiksi ihon kautta elimistöön päässyt bakteeri. Tyypillisiä oireita ovat epäsäännöllinen syke, sekavuus, korkea kuume tai selvä alilämpö ja hengenahdistus. Vaikea sepsis voi johtaa äkillisiin elinhäiriöihin ja jopa kuolemaan.
Kaiken lisäksi Laceyllä todettiin koronatartunta.
Syyttäjä esitti suurelle valamiehistölle todisteet tapauksesta mukaanlukien kymmenet Fletcherien olohuoneesta otetut valokuvat. Kuvien esityksen ajaksi paikalle oli myös kutsuttu lääkintähenkilöstöä siltä varalta, että graafisen materiaalin näkeminen aiheuttaisi pyörtymisiä tai muita lääkinnällistä hoitoa vaativia reaktioita. Valamiehistön mielestä oli selvää, että vanhempien välinpitämättömyys ja tyttären hoidon täydellinen laiminlyönti olivat johtaneet tämän kuolemaan ja 2. päivä toukokuuta 2022 molempia vanhempia vastaan nostettiin virallinen syyte toisen asteen murhasta. Vain muutama tunti syytteen noston jälkeen Clay ja Sheila Fletcher pidätettiin ja kuljetettiin Itä Felicianan läänin vankilaan. Molemmat kuitenkin vapautettiin vankilasta jo seuraavana päivänä 300 000 dollarin takuita vastaan.
Kun vanhemmilta tiedusteltiin miksi heidän tyttärensä oli istunut sohvalla yli vuosikymmennen ajan, Sheila vastasi että tytär oli kärsinyt sosiaalisesta ahdistuksesta ja kotikouluun siirryttyään hänelle oli kehittynyt aspergerin oireyhtymä. Heidän mukaansa Lacey oli kyllin vanha tekemään omat päätöksensä ja koska tämä itse kieltäytyi liikkumasta olohuoneen sohvalta muualle, he antoivat tytön olla. He kertoivat Laceyn tehneen tarpeensa joskus lattialle, mutta useimmiten suoraan sohvalle, koska pelkäsi liikaa sohvalta poistumista. Sheila myös väitti puhdistaneensa tyttärensä ihon ja haavat säännöllisesti ja kiisti tyttärensä koskaan valittaneen kärsineensä makuuhaavojen aiheuttamista kivusta.
Siitäkin huolimatta, että vanhemmat seurasivat lähietäisyydeltä tyttärensä kuihtumista jopa 12 vuoden ajan, he eivät missään vaiheessa edes yrittäneet etsiä apua voidakseen pelastaa Laceyn hengen. Sen sijaan he antoivat tämän riutua sohvalla hitaasti kohti väistämätöntä kuolemaansa. Vanhempien väitteistä huolimatta oli selvää, että Lacey oli ollut ilman ravintoa jo pitkään. Hänen mahalaukustaan löytyneet pienet määrät sohvan pehmustetta ja ulostetta kielivät Laceyn yrittäneen epätoivoissaan ravita itseään millä tahansa kätensä ulottuvilla olevalla materiaalilla.
Slaughterin pikkukaupungin ihmiset olivat syystäkin järkyttyneitä yhteisössään tapahtuneesta kammottavasta tapauksesta. Clay ja Sheila onnistuivat käsittämättömän taitavasti peittelemään salaisuuttaan yli viidentoista vuoden ajan työkavereiltaan, ystäviltään ja jopa naapureiltaan. Jotkut Fletcherien naapureista eivät tienneet avioparilla edes olevan tytärtä.
Lacey Fletcherin tapaus on herättänyt keskustelua ja erilaisia teorioita juurisyistä tapauksen taustalla. Yhden teorian mukaan Lacey olisi sairastanut Locked-in-oireyhtymää.Kyseessä on laajan aivorunkovaurion aiheuttama tila, jossa potilaan raajat, vartalon lihakset, kasvot sekä puhumiseen ja nielemiseen tarvittava lihaksisto ovat halvaantuneet. Oireyhtymä syntyy useimmiten aivohalvauksen tai aivoverenvuodon seurauksena. Silmien liikkeet ovat kuitenkin useimmiten säilyneet. Ajattelu, muisti, järkeily, kielellinen kyky ja tunteet ovat entisellään, ainoastaan keinot itsensä ilmaisemiseen puuttuvat, joten kommunikointi potilaiden kanssa on vaikeaa. Kommunikointi perustuukin useimmiten silmien liikkeisiin, joiden avulla kysymyksiin voidaan antaa ”kyllä”- tai ”ei”- vastauksia. Kommunikoinnin helpottamiseksi on myös kehitetty erilaisia tietokoneavusteisia menetelmiä, jotka voivat perustua mihin tahansa tahdonalaiseen lihasten liikkeeseen. Hengityksen helpottamiseksi potilaille joudutaan tekemään alkuvaiheessa henkitorviavanne ja nielemishäiriön vuoksi ravinto annetaan LIS-potilaille aluksi nenä-mahaletkun kautta.
Edellä luonnehditun kuvauksen perusteella ei ole kovin uskottavaa, että Lacey olisi todella kärsinyt Locked-in-oireyhtymästä. Jo pelkästään syöminen, juominen ja jopa hengittäminen olisivat tuottaneet Laceylle haasteita. On siis erittäin epätodennäköistä, joskin ei täysin mahdotonta, että hän olisi kyennyt elämään talossa 12 vuotta ilman lääketieteellistä apua. Teoriaa vastaan puhuu niinikään vanhempien kertomus tarpeiden tekemisestä sohvan viereen lattialle, jota varten Laceyn on täytynyt kyetä liikkumaan omatoimisesti.
Toinen mielenkiintoinen selitys on vanhempien esittämä väittämä, jonka mukaan Lacey olisi sairastunut vakavaan aspergeriin 9. luokalla tämän aloitettua kotikoulun. Aspergerin oireyhtymä on autismikirjon häiriö, johon kuuluu vaikeudet vuorovaikutustilanteissa ja sosiaalisessa kanssakäymisessä. Autismikirjon häiriöt voivat olla laaja-alaisia varhain lapsuudessa alkavia kehityksen häiriöitä, joiden syntyä ei voida nykytiedon mukaan ehkäistä. Keskimääräinen diagnoosi annetaan 4–5-ikävuoden paikkeilla, mutta diagnoosi voidaan tehdä myös myöhemmällä iällä. Oireyhtymä itsessään on kuitenkin synnynnäinen eikä siihen voi sairastua jälkeenpäin. Siksi vanhempien esittämä väitös yhtäkkisestä sairastumisesta ei ole vain epätodennäköinen vaan suorastaan mahdoton.
Mutta oletetaanpa, että Lacey olisi sairastanut diagnosoimatonta autismia lapsuudestaan saakka. Oireiden ilmenemismuodot muuttuvat ikäkausien mukaan ja erityisesti elämän nivelvaiheet, jolloin koetaan isoja muutoksia, ovat autistiselle henkilölle haastavia. Teoriassa voisi olla siis täysin mahdollista, että teini-iän mukanaan tuomat muutokset olisivat saaneet Laceyn oirehtimaan voimakkaammin ja pakottaneet tytön linnoittautumaan olohuoneen sohvalle.
Kolmas teoria on vanhempienkin mainitsema sosiaalisten tilanteiden pelko. Kyseessä on psykiatrinen häiriö, jossa henkilö ahdistuu ollessaan muiden huomion kohteena. Henkilö pelkää joutuvansa käyttäytymisensä tai suorituksensa takia noloon tilanteeseen, osoittavansa ahdistuksensa paljastavia oireita tai tulevansa tavalla tai toisella nöyryytetyksi. Vaikka Laceyn tapauksessa sosiaalisten tilanteiden pelko voisi ainakin osittain selittää eristäytymisen omiin oloihin, se ei vielä yksinään selitä miksi hän ei halunnut poistua olohuoneen sohvalta edes liikkuakseen oman kotinsa sisällä. Kaiken lisäksi sosiaalisten tilanteiden pelko on täysin hoidettavissa oleva psykiatrinen sairaus. Hoitomuotona käytetään usein psykoterapiaa, lääkitystä tai näiden yhdistelmää.
Mistä tahansa Lacey Fletcherin tarinassa lopulta onkinkyse , on varmaa, että hänen vanhempansa laiminlöivät aktiivisesti tyttärensä hoidon. Mitä talossa todella tapahtui reilun viidentoista vuoden aikana on toistaiseksi täysi mysteeri. Oliko Laceyn hyvinvoinnin laiminlyönti harkitty päätös vai ainoastaan epäonninen sarja huonoja valintoja? Vastauksen kysymykseen tietävät toistaiseksi ainoastaan Clay ja Sheila Fletcher. Järkyttävä tapaus herättää vain toinen toistaan omituisempia kysymyksiä, mutta vuoden 2023 helmikuulle alustavasti määrätty oikeudenkäynti toivottavasti tuo mukanaan vastauksia ainakin joihinkin arvoituksiin.
Päivityksiä oikeudenkäynnistä
Maanantai 5.2.2024
66-vuotiaat Clay ja Sheila Fletcher saapuivat viime hetkellä oikeuden eteen myöntämään syyllisyytensä 36-vuotiaan tyttärensä Lacey Fletcherin kuolemaan. Lähes 18 kuukauden jälkeen molemmat peruivat syyttömyyslausuntonsa toisen asteen murhaan ja myönsivät näin ollen syyllistyneensä tyttärensä tappoon.
He rakastivat tyttärensä kuoliaaksi ja katuvat suuresti hänen kuolemaansa.
Asianajaja Steven Moore
East Felicianan piirisyyttäjä Sam D’Aquilla pyysi tuomaria ottamaan pariskunnan säilöön ja pitämään heidät kiinniotettuina aina 20. maaliskuuta pidettävään oikeuskäsittelyyn asti. Hänen mukaansa pariskunta olisi pitänyt lähettää välittömästi vankilaan. Tuomari kuitenkin päätti, että pariskunta saisi jatkaa vapaan takuita vastaan aina 20. helmikuuta asti, jolloin näiden on määrä antautua viranomaisille.
Keskiviikko 28.3.2024
Sheila ja Clay Fletcher, tuomittiin keskiviikkona 28. maaliskuuta molemmat 40 vuodeksi vankeuteen, josta 20 vuotta määrättiin ehdollisena. Kummatkaan eivät kiistäneet syytteiden faktuaalisia seikkoja, mutta eivät myöskään tunnustaneet syyllisyyttään rikokseen. Oikeuden asiakirjojen mukaan Lacey Fletcher menehtyi vakaviin, aliravitsemuksesta ja laiminlyönnistä johtuviin komplikaatioihin. Tuomion myötä oikeuslaitos pyrkii tuomaan oikeudenmukaisuutta Lacey Fletcherille, jonka elämä päättyi traagisesti omassa kodissaan.
Käsikirjoituksissa esitetyt tapahtumat perustuvat erilaisista onlinejulkaisuista, haastatteluista, oikeudenkäyntiasiakirjoista, kirjoista, videoista ja/tai dokumenttielokuvista kerättyihin tietoihin. Teksti heijastaa omaa tulkintaani ja ymmärrystäni tapauksesta, enkä voi taata tietojen paikkansapitävyyttä tai täydellisyyttä.
Haluatko rajattoman pääsyn maksullisiin jaksoihin Spotifyssä? Osoita tukesi liittymällä tilaajaksi hintaan 0,99€/kk.
2 thoughts on “Lacey Fletcher”
Aspergerin oireyhtymä on autismikirjoon kuuluva neurobiologinen keskushermoston kehityshäiriö, joka ei ole tauti tai sairaus, josta pitäisi parantua. Asperger-henkilöt näkevät, kuulevat ja tuntevat ympäröivän maailman eri tavoin kuin muut.
Oksettaa se että nää vanhemmat pääsi vankilasta pois seuraavana päivänä.. ei pitäis olla mahdollista maksaa itteänsä pois vankilasta tällasen jutun jälkeen