Kotimainen rikos podcast
Jakso 51
Uyinene Mrwetyana syntyi Etelä-Afrikan kaakkoisosassa sijaitsevassa East Londonin rannikkokaupungissa huhtikuussa 2000. Isoveljensä ja rakastavien vanhempien kasvattamana pienestä tytöstä kasvoi kiivas aktivisti, joka oli kiinnostunut tasa-arvosta ja inhosi erityisesti naisiin kohdistuvaa sosiaalista epäoikeudenmukaisuutta. Läheistensä mukaan Uyinene puhui aina avoimesti turvallisuuteen ja sukupuolten tasa-arvoon liittyvistä ongelmista ja halusi vaikuttaa yhteisöönsä positiivisesti.
Älykäs Uyinene suhtautui kouluun ja opintoihinsa vakavasti. Lukioaikoinaan Hudson Park High Schoolissa, innokas oppilaskunnan jäsen palkittiin saavutuksistaan jopa Vuoden Hudsonilainen -palkinnolla, joka kuvastikin hänen luontaista johtajuuttaan sekä positiivista vaikutustaan muihin koulunsa opiskelijoihin. Palkinto oli paitsi osoitus hänen sitoutumisestaan koulutyöhön ja yhteisön hyvinvointiin, myös opettajien ja koulutoverien tapa muistaa häntä erityisesti inspiroivana nuorena.
Uyinene löysi lopulta intohimonsa elokuva- ja media-alalta, jonka siivittämänä nuori nainen aloitti opiskelut Kapkaupungin yliopiston Elokuva- ja mediatutkimuksen keskuksessa helmikuussa 2019. Nuori opiskelija oli jo pitkään haaveillut urasta vaikuttajana, joka voisi median keinoin nostaa esiin yhteiskunnallisia epäkohtia – erityisesti naisten turvallisuuteen ja oikeuksiin liittyviä teemoja.
Kapkaupunkiin – yli 1000 kilometrin päähän – muuttaminen tarkoitti kuitenkin sitä, että Uyinene joutui jättämään taakseen koko entisen elämänsä. Tuttu kasvuympäristö, perhe ja vanhat ystävät vaihtuivat hetkessä suurkaupungin vilkkaaseen opiskelijaelämään, jonka myötä Uyinene saattoi ensimmäistä kertaa kokeilla siipiään täysin omillaan.
Lauantai 24. elokuutta 2019 valkeni Kapkaupungissa aurinkoisena. Lopputalven lämpenevät aamut olivat yhä hieman koleita, mutta ennuste oli lupaillut iltapäivälle jo yli 25 °C lukemia. Uyinene oli suunnitellut hoitavansa päivän aikana aiemmin viikolla väliin jääneitä juoksevia asioita, sillä kiireinen kouluviikko ja opinnot olivat jälleen kerran vieneet leijonan osan käytettävissä olevasta ajasta.
Uyinene poistui Claremontin alueella sijaitsevalta opiskelija-asuntolalta jo aamupäivällä ehtiäkseen hoitamaan rästiin jääneet tehtävät. Hän oli jo hyvän aikaa sitten tilannut verkkokaupasta itselleen uusia vaatteita, ja tuotteet olivat nyt viimein saapuneet läheiseen postitoimistoon noudettavaksi. Malttamaton Uyinene oli itseasiassa käynyt kyselemässä tilauksensa perään jo kaksi viikkoa aikaisemmin, jolloin postitoimiston ystävällinen työntekijä oli luvannut ilmoittaa naiselle välittömästi, kun paketti olisi saapunut toimistolle.
Uyinene päätti noutaa ensitöikseen saapuneen paketin, sillä opiskelija-asuntolalta oli postin toimipisteelle vain reilun 10 minuutin kävelymatka. Sisään kävellessään häntä tervehti jälleen sama ystävällinen miesvirkailija, 42-vuotias Luyanda Botha, joka oli lupautunut kaksi viikkoa aikaisemmin ilmoittamaan nuorelle opiskelijatytölle paketin saapumisesta. Uyinenen pettymykseksi pakettia ei kuitenkaan voitu luovuttaa sähkökatkon lamauttaman korttiautomaatin takia, joten virkailija pyysi naista palaamaan takaisin muutaman tunnin kuluttua kello kahden aikaan iltapäivällä.
Tieto sähkökatkosta ei yllättänyt Uyinenea, sillä maan energiantuotantoon ja suureen kulutukseen liittyvät ongelmat pakottivat valtion omistaman energiayhtiön toteuttamaan usein suunniteltuja sähkökatkoja. Niinpä hän päätti hoitaa sillä välin muita listallaan olevia asioita ja palata postitoimistolle myöhemmin noutaakseen verkkokaupasta tilaamansa tuotepaketin.
Kello kahden aikaan iltapäivällä Uyinene saapui jälleen sovitusti Claremontin kaupunginosassa sijaitsevalle postitoimistolle ja nousi ulos taksista matkapuhelin kädessään. Hän jatkoi matkaansa rakennuksen sisälle viestitellen samalla ystävälleen, kun postitoimiston ovi sulkeutui Uyinenen selän takana noin neljä minuuttia yli kaksi. Vain hetkeä aikaisemmin postitoimiston edustalta pois kiiruhtanut taksinkuljettaja jäisi viimeiseksi ulkopuoliseksi henkilöksi, joka näkisi nuoren opiskelijatytön hymyilevät kasvot.
Opiskelijoiden keskuudessa pidetyllä Uyinenella oli runsaasti ystäviä, joihin nuori nainen piti säännöllisesti yhteyttä ja hänen poissaolonsa huomattiinkin opiskelija-asuntolassa nopeasti. Äkillinen hiljaisuus sai myös hänen perheensä huolestumaan tyttärensä epätavallisesta käytöksestä, kun vanhemmat eivät olleet saaneet Uyineneen yhteyttä vielä iltaan mennessä.
Koska Uyinenen ystävillä ei ollut tietoa naisen mahdollisista suunnitelmista viettää yönsä jossakin muualla, viranomaiset saivat ilmoituksen kadonneesta henkilöstä jo seuraavana päivänä, sunnuntaina 25. elokuuta 2019. Huolestunut kämppäkaveri oli ilmoittanut asiasta poliisille, kun Uyinene ei ollut palannut takaisin asunnolle vielä aamupäivänkään aikana.
Uyinene Mrwetyanan katoaminen herätti välittömästi valtavaa huomiota paitsi Kapkaupungissa myös laajemmin koko Etelä-Afrikassa. Poliisin järjestämiin paikallisiin etsintöihin osallistui viranomaisten lisäksi lukuisia yliopisto-opiskelijoita, Uyinenen ystäviä sekä huolestuneita asukkaita. Kaupungin siltojen ylle ripustettiin jopa näyttäviä Uyinenen kuvalla varustettuja banderolleja, kun tuhannet mielenilmauksiin osallistuneet kansalaiset ympäri kaupunkia osoittivat tukensa kadonneen opiskelijan löytämiseksi. Myös sosiaalinen media täyttyi nopeasti #BringNeneHome-tunnisteella varustetuista julkaisuista, joissa ihmisiä kehotettiin jakamaan tietoa Uyinenen katoamisesta ja ilmoittamaan mahdollisista havainnoista tai tiedoista välittömästi viranomaisille.
Uyinenen perhe palkkasi myös yksityisetsiviä avustamaan tyttärensä etsinnöissä. Huolestuneet vanhemmat halusivat varmistaa, että kaikki mahdolliset resurssit otettiin käyttöön täydentämään viranomaisten aloittamia etsintöjä, ja toivoivat viimeiseen asti saavansa rakkaan tyttärensä takaisin elossa.
Viranomaiset aloittivat tutkinnat Claremontin kaupunginosassa sijaitsevassa postissa muutamia päiviä Uyinenen katoamisen jälkeen, kun lähipiirin antamien lausuntojen perusteella selvisi, että naisen oli ollut tarkoitus noutaa saapunut paketti katoamispäivänä kyseiseltä toimistolta. Postin henkilökunnan haastattelujen jälkeen, poliisin huomio keskittyi erityisesti yhteen työntekijään, 42-vuotiaaseen Luyanda Bothaan, jonka käyttäytyminen ja aiempi rikostausta herättivät viranomaisissa epäilyjä.
Kun viranomaiset löysivät tarkemmissa tutkinnoissaan postin tiloista vielä kadonneen Uyinenen DNA-profiilia vastaavia verijälkiä, poliisit pidättivät Luyanda Bothan viisi päivää katoamisen jälkeen, 29. elokuuta 2019. Mies ei ollut kaiken lisäksi saapunut enää työpaikalleen Uyinenen katoamisen jälkeen ja poliisit aloittivatkin miehen kuulustelut epäiltynä osallisuudesta opiskelijatytön katoamiseen.
Luyanda Botha myönsikin pian pidätyksensä jälkeen hyökänneensä naisen kimppuun Kapkaupungin keskustassa sijaitsevalla postitoimistolla. Mies tunnusti murhanneensa Uyinenen ja kuljettaneensa ruumiin noin 30 km päähän, jossa oli lopulta hylännyt ruumiin käyttämättömän junaradan varrelle.
Uyinenen hiiltynyt ruumis oli itseasiassa löydetty jo neljä päivää aikaisemmin, kun rutiinivalvontaa suorittanut poliisipartio oli löytänyt tunnistamattomaksi palaneen rumiin rautatiekiskojen vierellä olevasta kuopasta. Uhrin henkilöllisyys olikin pysynyt salassa aina Luyanda Bothan antamaan tunnustukseen asti, jonka jälkeen tuntematon ruumis voitiin lopulta vahvistaa DNA-testien avulla Uyinene Mrwetyanaksi.
Nuoren opiskelijatytön murhan saama poikkeuksellisen laaja huomio loi lisäpaineita tapauksen nopealle käsittelylle. Viranomaisten onneksi Luyanda Bothan tunnustus ja vahva näyttö miehen syyllisyydestä helpottivat tilannetta huomattavasti ja oikeudenkäynti aloitettiinkin vain kolme kuukautta murhan jälkeen marraskuussa 2019.
Oikeudessa Uyinene Mrwetyanan julmasta murhasta syytetty Luyanda Botha, kertoi uhrinsa viimeisistä hetkistä kauhistuttavan yksityiskohtaisesti. Mies kertoi tavanneensa Uyinenen jo muutamia viikkoja ennen murhaa, 8. elokuuta, kun uhri oli vieraillut ensimmäisen kerran postitoimistolla ja tiedustellut odottamansa tilauksen perään. Kassanhoitajana työskennellyt mies oli tuolloin ilmoittanut, ettei paketti ollut vielä saapunut, mutta luvannut ilmoittaa asiakkaalle välittömästi, kun tilaus olisi noudettavissa toimistolta.
Paketti olikin saapunut noin viikkoa myöhemmin 16. elokuuta, mutta Luyanda kertoi ilmoittaneensa Uyinenelle asiasta vasta murhapäivänä – kahdeksan päivää myöhemmin. Murhapäivänä mies oli halunnut varmistaa olevansa yksin uhrin saapuessa jälleen paikalle ja niinpä hän oli lupautunut hoitamaan toimiston sulkemiseen liittyvät rutiinit itsenäisesti saadakseen kollegansa poistumaan kotiinsa hieman aikaisemmin.
Uyinene olikin saapunut toimistolle sovitusti kello kahden aikaan iltapäivällä, kun posti oli itseasiassa ollut suljettuna jo tunnin ajan. Luyanda oli avannut oven naiselle ja lukinnut sen jälleen välittömästi uhrin astuttua sisälle.
Luyanda kertoi seuranneensa uhriaan aina palvelutiskille asti, jossa matkapuhelimeensa uppoutunut Uyinene oli viimein pysähtynyt etsimään laukustaan lompakkoaan. Mies oli tuolloin alkanut lähennellä pahaa-aavistamatonta uhria tarttumalla käsillään tämän vyötäröön ja vetämällä naisen sitten lähemmäs itseään. Luyandan mukaan pelokkaalta vaikuttanut nainen ei ollut vielä tuolloin vastustellut tai sanonut mitään.
Luyanda jatkoi naisen ahdistelua kauhistuneen Uyinenen yrittäessä vältellä parhaansa mukaan miehen koskettelua. Tilanne eskaloitui kuitenkin nopeasti hysteeriseksi taisteluksi, kun mies kertoi työntäneensä ensin sormensa naisen emättimeen ja raiskanneensa sitten avuttoman uhrinsa postin lattialla.
Mies kertoi Uyinenen taistelleen epätoivoisesti vastaan koko raiskauksen ajan. Lopulta uhri olikin kuin ihmeen kaupalla onnistunut kampeamaan itsensä vapaaksi 42-vuotiaan miehen otteesta ja juossut kohti postitoimiston etuovea. Luyanda ehti kuitenkin pysäyttämään naisen ennen kuin tämä ehti toteuttamaan suunnitelmansa ja paiskasi uhrinsa lattialle.
Mies oli seuraavaksi raahannut uhrinsa postitoimiston perälle, jossa lukitsi tämän kassaholviin. Luyanda kertoi, että Uyinene oli huutanut ja taistellut vastaan henkensä edestä. Niinpä hän oli ensin kuristanut uhriaan lattialla, mutta naisen yhä puolustaessa itseään päättäväisesti, Luyanda oli tarttunut pakettien punnitsemisessa käytettyyn kaksikiloiseen painoon ja hakannut uhriaan päähän, kunnes Uyinene oli lopulta menehtynyt saamiinsa vammoihin.
Murhattuaan Uyinenen Luyanda oli poistunut postin tiloista ja nauttinut alkoholia läheisessä baarissa. Palattuaan takaisin toimistolle hieman myöhemmin hän oli peitellyt kassaholvin lattialle jättämänsä ruumiin tyynyillä ja huovalla, jonka jälkeen poistui jälleen paikalta kotiinsa.
Luyanda oli palannut toimistolle seuraavana päivänä, sunnuntaina 25. elokuuta 2019. Hän kertoi kassaholvin olleen tuolloin kauttaaltaan uhrin veren peitossa, jonka vuoksi mies oli ensitöikseen siivonnut kaikki taisteluun viittaavat jäljet parhaansa mukaan.
Illan hämärryttyä Luyanda oli pyytänyt ulkopuolella partioivalta vartijalta luvan pysäköidä autonsa rakennuksen pihalle. Pakattuaan ruumiin postisäkkiin hän oli raahannut vainajan autoonsa, kuljettanut sen Lingelethu-Westin kaupunginosaan ja kätkenyt ruumiin käyttämättömän junaradan varrella olevaan kuoppaan. Valeltuaan säkin polttoaineella hän oli sytyttänyt uhrinsa palamaan. Illan jälkeen Luyanda oli vielä palkannut ulkopuolisen henkilön siivoamaan autonsa rikosteknisten todisteiden tuhoamiseksi.
Oikeudessa käytiin läpi myös syytetyn aiempaa rikosrekisteriä. Luyanda oli tuomittu vuonna 1999 useista ryöstöistä ja suorittanut vankilassa kahdeksan vuoden mittaisen tuomion. Myöhemmin miestä oli syytetty myös naiseen kohdistuneesta seksuaalirikoksesta, mutta syystä tai toisesta syytteistä oli sittemmin luovuttu.
Miehen rikostausta synnytti laajaa julkista kritiikkiä, kun selvisi, että Luyandan menneisyys oli noussut esiin myös postin työntekijöille suoritetussa arvioinnissa, josta vastasi valtion turvallisuusvirasto. Vuonna 2018 tehdyn työsuhteen arvioinnin olisi käytännössä pitänyt kyseenalaistaa miehen kelpoisuus postin työntekijänä, mutta tarvittavia toimenpiteitä ei ollut koskaan suoritettu ja niinpä Luyanda oli saanut jatkaa työssään postin kassanhoitajana.
Oikeusprosessi eteni paineen alla äärimmäisen nopeasti, kun koko maan yli vyörynyt kollektiivinen viha kohdistui yhteen mieheen, Luyanda Bothaan. Tuhannet mielenosoittajat odottivat malttamattomina päätöstä oikeustalon ulkopuolella 15. marraskuuta 2019, kun Luyanda Botha tuomittiin tekemistään rikoksista kolmeen elinkautiseen. Vaikka miehellä teknisesti katsoen onkin mahdollisuus anoa ehdonalaiseen vapauteen jo 25 vuoden jälkeen – vuonna 2044 – vapautuminen on erittäin epätodennäköistä rikosten vakavuuden ja erityisesti tapauksen saaman laajan julkisuuden takia.
Etelä-Afrikassa naisiin kohdistuvien raiskausten ja murhien määrä on kansainvälisesti vertaillen erittäin korkealla tasolla. Murhat ovat noin viisi kertaa yleisempiä kuin maailman keskiarvo, ja raiskauksia tulee poliisin tietoon jopa yli 100 tapausta päivässä. Vaikka tilanteen parantamiseksi onkin pyritty tekemään merkittäviä toimia, rikollisuus, patriarkaaliset asenteet ja korruptio ovat vaikeuttaneet tehokkaan lainvalvonnan ja lainsäädännön toteutumista.
Käsikirjoituksissa esitetyt tapahtumat perustuvat erilaisista onlinejulkaisuista, haastatteluista, oikeudenkäyntiasiakirjoista, kirjoista, videoista ja/tai dokumenttielokuvista kerättyihin tietoihin. Teksti heijastaa omaa tulkintaani ja ymmärrystäni tapauksesta, enkä voi taata tietojen paikkansapitävyyttä tai täydellisyyttä.
Haluatko rajattoman pääsyn maksullisiin jaksoihin Spotifyssä? Osoita tukesi liittymällä tilaajaksi hintaan 0,99€/kk.
