PAHUUDEN ANATOMIA

Kotimainen rikos podcast
Kuuntele Spotifyssä

Jakso 19

Albert Fish

Toivejakso

Albert Fish
Lacey Fletcher — Kuuntele jakso Spotifyssä

Hamilton Howard Fish syntyi Washingtonissa 19. toukokuuta 1870. Hän oli nuorin perheen kolmesta lapsesta. Isä Randall Fish oli pojan syntyessä 75-vuotias ja jopa 43 vuotta vanhempi vaimoaan Ellen Fishiä. Monet perheen lähisukulaisista kärsivät erilaisista mielenterveysongelmista kuten maniasta sekä kuulo- ja näköharhoista.

Isä Randall sai kohtalokkaan sydänkohtauksen rautatieasemalla vuonna 1875, Hamiltonin ollessa vasta 5-vuotias. Taloudellisen tilanteen takia äiti ei kyennyt pitämään lapsestaan huolta ja sijoitti poikansa Washingtonissa sijaitsevaan orpokotiin, jossa Hamilton joutui jatkuvasti toisten lasten kiusaamaksi – häntä mm. nimiteltiin lempinimellä ”Ham & Eggs”. Hamilton halusikin pian päästä ristimänimestään eroon ja tulla tunnetuksi jo ennen syntymäänsä kuolleen veljensä mukaan nimellä ”Albert”.

Albert Fish tunnistuskuva
Albert Fish tunnistuskuva

Nimittely oli kuitenkin vain jäävuoren huippu. Fyysinen kuritus oli tuohon aikaan vielä yleinen rangaistusmuoto ja Albert joutui muiden lasten tapaan laitoksen henkilökunnan mielivaltaisen väkivallan uhriksi. Työntekijät pakottivat lapset usein seisomaan alasti rivissä, jolloin lapset joutuivat vuorotellen ruoskittaviksi. Tämän lisäksi nuori poika joutui toistuvasti myös muiden lasten pahoinpitelyn kohteeksi.

podimo-logo.png

Albert huomasi hiljalleen nauttivansa yhä enemmän väkivallan aiheuttamasta fyysisestä kivusta, joka tuotti hänelle seksuaalista nautintoa. Pieksemisen seurauksena hän sai usein erektion, mikä sai muut lapset hakkaamaan häntä vain entistä ankarammin. Jälkeen päin Albert on itse todennut, että orpokodissa läpikäydyt kokemukset saivat hänet ajautumaan pysyvästi väärille urille.

Vuonna 1879 Ellen Fish sai viimein pysyvän työpaikan ja otti 9-vuotiaan Albertin pois orpokodista – poika pyysi äitiään välittömästi muuttamaan hänen nimensä virallisesti Albertiksi. Ellen suostuikin mielellään pojan pyyntöön ja totesi, että koki aivan kuin olisi saanut kuolleen poikansa takaisin.

Albert Fish Kuuntele Spotify
Albert Fish — Kuuntele jakso Spotifyssä ja tilaa kanava
Albert Fish Kuuntele Spotify
Albert Fish — Kuuntele jakso Spotifyssä ja tilaa kanava

Nuorella Albertilla oli kotiutumisen jälkeen runsaasti sopeutumisvaikeuksia. Hän karkaili kotoaan ja alkoi etsiä uusia keinoja saavuttaakseen seksuaalista nautintoa. Hän vieraili usein julkisissa kylpylöissä, joissa saattoi masturboida seuratatessaan nuoria alastomia poikia. Vuonna 1882 12-vuotias Albert aloitti ensimmäisen seksuaalisen suhteensa samanikäisen lennätinpojan kanssa, joka tutustutti hänet koprofagiaan ja urolagniaan – pojat söivät toistensa ulosteita ja virtsaa.

Albert Fish muuttaa New Yorkiin

Täytettyään 20 vuotta Albert muutti yhdessä äitinsä kanssa New Yorkiin, jossa hän alkoi harjoittamaan prostituutiota. Albert myi itseään asiakkailleen, jotka saivat maksua vastaan käyttää hänen kehoaan parhaaksi katsomallaan tavalla.

Muuton jälkeen Albert aloitti työt maalarina ja matkusti töiden perässä usein eri puolille Yhdysvaltoja. Matkojensa aikana hän alkoi myös ahdistelemaan ja käyttämään hyväkseen nuoria poikia, joista useimmat olivat alle 6-vuotiaita. Hän piti yllään usein pelkkiä päällysvaatteita, jotta saattoi tilaisuuden tarjoutuessa riisuutua nopeasti, raiskata lapsen ja kadota paikalta. Uhreikseen hän valitsi mieluiten kehitykseltään jälkeen jääneitä tai tummaihoisia lapsia, koska uskoi että poliisi ei juurikaan panostanut tällaisten tapausten tutkintaan.

Vuonna 1898 Ellen Fish järjesti 28-vuotiaalle pojalleen avioliiton yhdeksän vuotta nuoremman Anna Mary Hoffmanin kanssa. Yhdessä he sai yhteensä kuusi lasta. Hirviömäisestä luonteestaan ja lapsiin kohdistuvista seksuaalisista haluistaan huolimatta, Albert ihannoi omia jälkeläisiään – häntä kuvailtiin jopa hyväksi isäksi.

1903 Albert pidätettiin kavalluksesta. Vankilassa hän jatkoi seksuaalista kanssakäymistään muiden miesvankien kanssa ja vapauduttuaan hänen häiriintynyt käyttäytymisensä oli saanut vain lisää kierroksia. Sairaat ajatukset jatkoivat kehittymistään hänen mielensä syövereissä – Albert fantasioi yhä enemmän kivun tuottamisesta ja jopa uhriensa syömisestä. Joka päivä hän oli askeleen lähempänä perverssien ajatuksiensa toteuttamista.

Vankila - Sing Sing
Vankila – Sing Sing

Kuuloharhat alkavat

Monien lähisukulaistensa tapaan myös Albert Fish alkoi kärsimään kuuloharhoista. Hän uskoi saavansa viestejä itseltään Jumalalta, joka kertoi hänen tehtäväkseen maan päällä kastroida nuoria poikia. Albert alkoi vahingoittamaan itseään puhdistautuakseen synneistään piiskaamalla itseään puisella nauloilla varustetulla melalla, joka repi hänen ihoonsa verta vuotavia haajoa. Hän vahingoitti itseään myös työntämällä neuloja penikseensä, vatsaansa ja nivusiinsa. Jotkin neuloista työntyivät niin syvälle, että Albert ei kyennyt enää vetämään niitä ulos. Vuosia myöhemmin röntgenkuvat paljastivat hänen lantionsa seudulta jopa 29 neulaa.

Neulat röntgenkuvassa
Neulat röntgenkuvassa

Avioliittonsa ohella Albertilla oli useita seksisuhteita miesten kanssa kotikapungissaan New Yorkissa ja matkoillaan ympäri Yhdysvaltoja. Eräs hänen miespuolisista rakastajistaan vei Albertin vierailulle vahamuseoon, jossa hän tutustui miehen peniksen poikkileikkaukseen. Löytö kasvatti entisestään hänen mielenkiintoaan kastraatiota kohtaan ja uhrien seksuaalinen silpominen alkoi muodostua kertakaikkiseksi pakkomielteeksi.

Thomas Keddenin kidutus

Useita vuosia myöhemmin, vuonna 1910, Albert oli jälleen työmatkallaan – tällä kertaa Wilmingtonin kaupungissa Delawaren osavaltiossa, jossa hän tapasi 19-vuotiaan nuoren miehen nimeltä Thomas Kedden. Erityistarpeita omaava miehen alku oli haavoittuvainen ja helposti manipuloitavissa, joten hän oli Albertin tarpeisiin täydellinen kohde. Thomas oli kaiken lisäksi vieraalla maaperällä matkustettuaan kaupunkiin etsiäkseen itselleen töitä.

Albert tarjosi nuorelle miehelle lämpimän aterian ja vei tämän vuokraamansa huoneeseen. Hän kylvetti vieraansa ja hoiti tämän täiongelman ajelemalla Thomasin hiukset ja poistamalla karvoituksen apteekista noutamillaan tuotteilla. Hän jatkoi kunnes Thomasin vartalo oli täysin sileä.

Vuokrahuoneiston suojissa Thomas ja Albert aloittivat sadomasokistisen suhteen – roolileikin, jossa kumpikin vuorollaan esitti joko isän tai tuhman pojan hahmoa ja isäksi kulloinkin tekeytyvä osapuoli piiskasi ja kuritti poikaa. Omituista näytelmää, johon liittyi myös ulosteiden syömistä, jatkui jopa kymmenen päivän ajan, mutta sadistiset himot saivat lopulta Albertista yliotteen. Hän halusi kiduttaa Thomasia ja käyttää tätä seksiorjanaan, joten alkoi etsimään syrjäistä paikkaa, jossa ulkopuoliset eivät voisi kuulla uhrinsa huutoa.

Albert löysikin tarpeisiinsa sopivan syrjäisen hylätyn maalaistalon, jossa voisi pitää Thomasia vankinaan. Talossa oli huone, jonka ovessa oli toimiva lukko. Albert siirsikin urhinsa välittömästi uuteen sijaintiin, jossa piti tätä vankinaan kahden viikon ajan. Paikka oli täydellinen hänen suunnittelemilleen sadistisille kauhuille.

Talolle päästyään Albert riisui vankinsa alasti ja sitoi tämän kädet ja jalat. Hän piti Thomasin lukittuna huoneessa seuranaan vain sänky, huopa ja ämpäri tarpeita varten. Kahden viikon aikana hän ei antanut orjalleen lähes ollenkaan ruokaa, sillä Albert halusi pitää vankinsa fyysisesti heikossa kunnossa. Niillä muutamilla kerroilla, kun hän armollisesti tarjosi vangilleen leivän palasen, Thomasin tuli ensin syödä omaa ulostettaan.

Albert kidutti uhriaan sanoinkuvaamattoman julmilla tavoilla. Hän mm. piiskasi Thomasia paljaalle takapuolelle pihalta keräämiensä karhunvatukkapensaan oksilla. Useiden senttien pituiset piikit tunkeutuivat kivuliaasti syvälle ihoon. Jumittuneet oksat hän veti irti väkivalloin aiheuttaen vankinsa ihoon vakavia repeytymiä ja vertavuotavia haavoja. Thomasin äänekäs huutaminen vain ruokki lisää Albertin sairasta mieltä. Vielä ennen poistumistaan hän veti esiin veitsensä, viilsi haavan uhrinsa pakaroiden väliin ja joi tämän verta.

Albert jätti vankinsa aina yöksi lukittuun huoneeseen ja poistui itse nukkumaan vuokrahuoneistoonsa. Päivisin hän kävi hoitamassa sovittuja työtehtäviään ja palasi aina illan tullen hylätylle talolle toteuttamaan sadistisia fantasioitaan. Pimeän huoneen hän valaisi mukanaan tuomillaan kynttilöillä.

Eräänä iltana Albert sitoi alastoman uhrinsa jalat kiinni sänkyyn tämän pään yläpuolelle paljastaen uhrinsa takapuolen ja sukuelimet. Tämän jälkeen hän työnsi Thomasin penikseen ja pakaroihin koko paketillisen neuloja, kunnes uhri Albertin omien sanojen mukaan muistutti ennemminkin neulatyynyä. Tähän äärimmäisen epämiellyttävään asentoon hän jätti neuloilla lävistetyn vankinsa koko tulevan yön ajaksi.

Albert palasi jälleen seuraavana päivänä töidensä jälkeen talolle. Hän poisti edellisenä iltana asettelemansa neulat ja kaatoi vankinsa iholle vetyperoksidia. Uhrin penis oli muuttunut tummansiniseksi. Albert vapautti uhrinsa jalat siteistä ja uupunut Thomas nukahti sängylle miltei välittömästi. Albert ei kuitenkaan antanut vankinsa nukkua, vaan jatkoi tämän kiduttamista ruoskimalla, viiltelemällä ja polttamalla tämän ihoa.

Lopulta Albert leikkasi veitsellä uhrinsa peniksen poikki. Hän on jälkeenpäin itse kertonut, ettei koskaan unohtanut Thomasin huutoa ja silmien epäuskoista katsetta. Albertin alkuperäinen tarkoitus oli tappaa uhrinsa, paloitella tämän ruumis ja kuljettaa ruumiinosat vuokra-asunnolleen syödäkseen tämän. Erityisen kuuman sään takia haju olisi kuitenkin herättänyt nopeasti huomiota. Niinpä Albert puhdisti uhrinsa haavat ja kääri tämän peniksen vaseliinilla päällystettyyn nenäliinaan, jätti sängylle 10 dollarin setelin ja suuteli uhriaan hyvästiksi. Albert osti paikan seuraavasta mahdollisesta junasta ja palasi takaisin kotiinsa. Thomas Keddenin elämästä ei ole tietoa tämän jälkeen – on siis epäselvää, jäikö nuori mies henkiin. Ainakaan hän ei koskaan tehnyt tapauksesta ilmoitusta virkavallalle.

Albert Fishin vaimo jättää perheensä

Tammikuussa 1917 Albertin vaimo Anna Fish jätti miehensä täysin yllättäen. Hän oli aloittanut suhteen käsityöläismiehen, John Straubin kanssa, joka oli asunut perheen luona New Yorkissa. Albertin ollessa jälleen työmatkoillaan, Anna oli eräänä päivänä passittanut kaikki lapsensa elokuviin, jonka aikana hän oli tyhjentänyt asunnon kaikesta arvokkaasta ja hävinnyt omille teilleen. Tyhjään kotiin palanneille lapsilleen hän oli jättänyt vain lyhyen viestin, jossa kehoitti näitä lähettämään isälleen kiireellisen sähkeen ja pyytämään tätä palaamaan pikimmiten kotiinsa.

Vaimon lähdettyä Albertin hallusinaatiot vain pahenivat. Näyissä ilmestynyt Jeesus ohjeisti häntä uhraamaan lapsen puhdistaakseen itsensä ja uhrinsa synneistään. Äänet kehoittivat häntä myös kokeilemaan kannibalismia ja Albert alkoi syömään raakaa eläinlihaa, jota yritti syöttää myös lapsilleen erityisesti täyden kuun aikaan.

Vaikka Albertin ei uskota pahoinpidelleen tai käyttäneen lapsiaan hyväkseen hän rohkaisi näitä piiskaamaan itseään nauloilla varustetulla puisella melalla, jota käytti myös itse puhdistuakseen synneistään. Lapsilleen hän esitteli rituaalin eräänlaisena pelinä, jossa Albert oli kontallaan lattialla ja jokainen lapsi nousi vuorotellen hänen selkäänsä istumaan. Lapsen tuli nostaa pystyyn haluamansa määrä sormia, jonka jälkeen Albert yritti arvata luvun oikein. Väärän vastauksen jälkeen lapsen tuli lyödä isäänsä pakaroille sormia vastaavan lukumäärän verran.

Albertin sairaalle mielelle tämä ei tietenkään riittänyt. Hän tyydytti seksuaalisia tarpeitaan myös bordelleissa, joissa maksoi prostituoiduille itsensä hakkaamisesta aktin aikana. Toisinaan hän ei halunnut harrastaa seksiä ollenkaan, vaan maksoi vain brutaalista pahoinpitelystä.

Kolme kuukautta Annan häipymisen jälkeen yksi vanhemmista tyttäristä sai viestin äidiltään. John Straub, mies jonka matkaan hän oli lähtenyt, oli alkanut pahoinpidellä ja pitää naista nälässä. Anna halusi palata takaisin perheensä luo.

Tytär kertoi isälleen äidiltään saamastaan kirjeestä. Albert otti uutisen ilolla vastaan ja ilmoitti, että kaikki oli annettu anteeksi. Anna palasikin takaisin kotiinsa, mutta vain viikko tämän jälkeen, Albertin jälleen ollessa työmatkallaan, John Straub ilmestyi ovelle ja ruokoili Annaa ottamaan tämän takaisin. Anna suostui miehen pyyntöön ja piilotti rakastajansa talon vintille. Hän antoi miehelle perheen parhaat viltit ja kuljetti tälle salaa syötävää. Albert oli täysin tietämätön vaimonsa salaisuudesta, mutta ihmetteli useasti miksi perheen ruoka oli jatkuvasti lopussa.

Eräänä päivänä Albert huomasi perheen koiran haistelevan yläkertaan nousevia portaita. Hän päätti seurata lemmikkiään ylimpään kerrokseen, jossa koira jatkoi uteliaana vintin oven haistelua. Albert avasi oven varovasti ja löysi John Starubin lattialta sikeässä unessa.

Albert ei kuitenkaan ollut vihainen – hän oli lähinnä huvittunut. Hän herätti miehen ja pyysi tätä mukanaan alakertaan, jossa istutti hämmentyneen miehen ruokapöytään Annan seuratessa tapahtumia vieressä järkyttyneenä. Kaikki kolme nauttivat illallisen yhdessä, Albertin nauttiessa pöydän ympärillä leijuvasta kiusaantuneesta hiljaisuudesta. Hieman myöhemmin Anna jätti jälleen kerran perheensä eikä tällä kertaa enää palannut takaisin.

Ero oli tälläkin kertaa Albertille kova isku ja hänen tilansa heikkeni entisestään. Eräänä iltana yksi perheen lapsista saapui alakertaan juodakseen lasillisen vettä ja löysi isänsä olohuoneen lattialta mattoon kääriytyneenä. Vain Albertin pää pilkotti esiin mattorullan toisesta päästä. Lapset olivat vuosien mittaan todistaneet jo paljon omituisia tilanteita, joten tytär joi vain lasillisen vettä ja palasi takaisin yläkertaan nukkumaan. Albert vietti koko yön mattoon verhoutuneena – toimintaohjeet hän oli saanut suoraan itseltään apostoli Johannekselta. Yhä vain häiriintyneempi käytös näkyi myös Albertin eskaloituvassa itsekurituksessa. Hän mm. työnsi peräaukkoonsa sytytysnesteellä kostutettua villaa, jonka sitten sytytti tuleen aiheuttaen itselleen myös sisäisiä palovammoja.

Francis McDonnellin murha

14. heinäkuuta 1924 Staten Islandilla asuva äiti oli jättänyt 8-vuotiaan poikansa Francis McDonnellin leikkimään pihalle muiden lasten kanssa. Kun poika ei myöhemmin palannutkaan kotiinsa, perhe teki ilmoituksen lapsensa katoamisesta.

Poliisin kuulustellessa muita lapsia selvisi, että heidän leikkiessään pihalla harmaa hiuksinen mies oli kutsunut poikaa luokseen ja keskustellut tämän kanssa. Francis oli lähtenyt miehen matkaan, mutta muut lapset olivat huomanneet pojan kadonneen paikalta vasta huomattavasti myöhemmin.

Poliisi jatkoi tiedusteluja lähiympäristössä ja yksi naapureista kertoi nähneensä nuoren pojan kävelleen harmaahiuksisen miehen seurassa kohti metsää. Läpi yön jatkuneista etsinnöistä huolimatta pojasta ei kuitenkaan näkynyt jälkeäkään.

Seuraavana päivänä järjestettiin massiivinen jahti, johon osallistui McDonnellien ystäviä, naapureita ja lukuisia poliiseja. Etsintä tuottikin tällä kertaa tulosta, kun kolme partiopoikaa löysivät Francisin piilotetun ruumiin oksien ja lehtien alta. Poika oli riisuttu alasti vyötäröstä alaspäin – hänet oli pahoinpidelty ja raiskattu raa’asti. Häntä oli mm. ruoskittu ja vasen pohje oli nyljetty miltei kokonaan. Lopuksi poika oli kuristettu omilla henkseleillään, jotka olivat hänen kaulansa ympärillä niin tiukasti, että näytti aivan kuin ne olisivat lävistäneet uhrinsa ihon.

Ruumiinavauksessa selvisi, että poika oli syönyt rusinoita vain hetki ennen kuolemaansa. Tuntematon mies oli siis houkutellut pojan mukaansa herkkujen avulla, mutta tiedosta ei ollut poliisille juurikaan apua. Itse asiassa koko tutkinta alkoi ajautua väärille raiteille viimeistään siinä vaiheessa, kun ruumiinavauksen suorittanut patologi väitti, että silminnäkijähavainnoista huolimatta murhaajan oli täytynyt olla huomattavasti nuorempi. Hänen mukaansa pojalle aiheutuneet vammat olivat vaatineet niin suurta voimaa, että teon takana ei voinut olla iäkäs vanhus. Hän piti myös mahdollisena, että tappajia oli jopa kaksi.

Billy Gaffneyn murha

3 vuotta myöhemmin 11. helmikuuta 1927 4-vuotias Billy Gaffney leikki vuotta nuoremman naapurinsa kanssa huoneistojen välisellä käytävällä Brooklynissä. Hetkeä myöhemmin pienten poikien seuraan liittyi myös 12-vuotias poika, joka oli jättänyt pikkusiskonsa ylemmän kerroksen asuntoon nukkumaan.

Pieni tyttövauva heräsi pian uniltaan ja alkoi itkemään äänekkäästi, joten peliin liittynyt isoveli joutui poistumaan hetkeksi yläkertaan. Hän sai vauvan nopeasti rauhoittumaan ja palasi takaisin alempaan kerrokseen, mutta molemmat pojat olivat jo tiessään. Samaan aikaan Billy Gaffneyn kanssa leikkineen nuoremman pojan isä saapui käytävälle ja 12-vuotias poika selitti tälle tilanteen.

Hätääntynyt isä etsi poikaansa lähialueen kaduilta, mutta palasi pian takaisin ja haravoi rakennuksen kerros kerrokselta, kunnes päätyi talon ylimpään kerrokseen. Poika löytyi katolle johtavien tikkaiden luota. Tämä kertoi, että pojat olivat olleet katolla täyhystelemässä joella olevia laivoja. Kun isä kysyi missä tämän ystävä Billy Gaffney oli, poika vastasi että mörkö oli vienyt tämän.

Viranomaiset eivät antaneet pienen pojan sanoille juurikaan painoarvoa ja pitivät kaappausta erittäin epätodennäköisenä. Sen sijaan he uskoivat Billy Gaffneyn vaeltaneen ulos rakennuksesta tutkimaan katuja tai tyhjillään olevia rakennuksia ja jääneen mahdollisesti loukkuun. Poliisi piti myös mahdollisena, että poika olisi pudonnut läheiseen kanaaliin.

Billy Gaffneyn ruumista ei koskaan löydetty eikä hänen kohtalostaan ole täysin varmaa tietoa, mutta Albertin epäillään syöneen uhrinsa ainakin osittain. Oletus perustuu hänen asianajajalleen myöhemmin lähettämäänsä kirjeeseen, jossa Albert Fish kirjoitti seuraavasti:

Vein pojan Riker Avenuen kaatopaikan läheisyydessä olevaan yksinäiseen taloon. Riisuin hänet alasti, sidoin hänen kätensä ja jalkansa ja tukin hänen suunsa likaisella rätillä, jonka olin poiminut matkan varrelta. Sen jälkeen poltin hänen vaatteensa ja heitin hänen kenkänsä kaatopaikalle. Yöllä poistuin paikalta, matkustin raitiovaunulla 59 Streetille ja kävelin loput matkasta kotiin.

Seuraavana päivänä noin kello 14 palasin takaisin talolle mukanani raskas yhdeksänhäntäinen ruoska. Kotitekoinen. Lyhytkahvainen. Piiskasin häntä paljaalle takapuolelle, kunnes veri valui hänen jaloistaan. Leikkasin hänen korvansa ja nenänsä irti ja viilsin hänen suunsa korvasta korvaan. Kaivoin hänen silmänsä ulos. Silloin hän oli jo kuollut. Työnsin veitsen hänen vatsaansa ja join aukosta hänen vertaan.

Otin neljä vanhaa perunasäkkiä, joihin keräsin kasan kiviä ja paloittelin pojan. Leikkasin hänet keskeltä vartaloa navan kohdalta. Sitten jalkojen läpi noin kaksi senttiä takapuolen alapuolelta. Leikkasin irti pään, jalat ja kädet, jotka laitoin kivillä täytettyihin säkkeihin. Upotin ne limaiseen reilun metrin syvyiseen vesilammikkoon, joita voit nähdä pitkin North Beachiin johtavaa tietä.

Albert Fishin kirje asianajajalleen

Kirjeen loppuosassa Albert kuvaili yksityiskohtaisesti miten hän valmisti säästämänsä ruumiinosat kotonaan erilaisiksi aterioiksi ja söi uhrinsa. Kirje oli kuin seikkaperäinen irvokas resepti.

Albert Fish oli jo vuosien ajan tyydyttänyt seksuaalisia tarpeitaan myös erikoisemmalla tavalla. Hän etsi sanomalehdestä naisten tekemiä työnhaku- ja myynti-ilmoituksia ja kirjoitti näille vastauksesksi kirjeitä, jotka olivat täynnä seksuaalisesti säädytöntä materiaalia. Albert sai suurta nautintoa ajatellessaan vastaanottajan reaktiota tämän lukiessa saamaansa vastausta. Koko elämänsä aikana hänen uskotaan lähettäneen lukemattomia vastauksia niin avioliittotoimistojen hakuihin kuin sanomaehtien henkilökohtaisiin ilmoituksiinkin.

Grace Buddin murha

Vuosi Billy Gaffneyn murhan jälkeen 25. toukokuuta 1928 Albert löysi seuraavan mahdollisen uhrinsa, kun hän törmäsi New York Worldin sunnuntaipainoksessa ilmoitukseen:

Nuori 18-vuotias mies, etsii työpaikkaa maalta. Edward Budd, 406 West 15th Street.

Edward Buddin työnhakuilmoitus

Edwardilla oli jo satunnainen työ autonkuljettajana, mutta kaipasi nyt rehellistä ruumiillista työtä maaseudun sydämestä. Albert vastasi välittömästi ilmoitukseen sähkeellä – hän tarjoutui antamaan pojalle töitä ja ilmoitti halustaan tulla tapaamaan perhettä.

Vain kolme päivää myöhemmin 58-vuotias Albert vierailikin perheen luona. Hän esitteli itsensä Frank Howardiksi, maanviljelijäksi New Yorkin Farmingdalesta. Hän kertoi ostaneensa tilan ja omistavansa 300 kanan lisäksi myös 6 lehmää. Apu olisi todella siis tarpeen, koska vanha mies ei selviytyisi tilan pyörittämisestä yksin. Albert lupasi palkata Edwardin lisäksi myös tämän ystävän Willien ja palaavansa parin päivän kuluttua poimiakseen nuoret miehet kyyntiinsä matkallaan takaisin maatilalleen.

Seuraavana sunnuntaina Albert palasikin sovitusti perheen asunnolle, jonne jäi syömään päivällistä ennen lähtöä. Albert oli edellisellä kerrallaan  tutustunut vain perheen vanhempiin ja 18-vuotiaaseen Edwardiin, mutta nyt hänen istuessaan katetun pöydän ääressä seuraan liittyi myös perheen tytär, 10-vuotias Grace.

Albert muutti siltä istumalta suunnitelmiaan – Edward ei enää kiinnostanut miestä, vaan hän valitsi seuraavaksi kohteekseen nuoren tytön. Hän nappasi tämän syliinsä istumaan ja kaivoi taskustaan esiin 92.50 dollaria, jotka asetti pöydälle. Nykyrahassa summa vastaisi yli 1600 dollaria, joten kyse ei ollut pikkurahasta.

Albert pyysi tyttöä laskemaan pöydälle levittämänsä rahat. Grace saikin lopputulokseksi oikean summan ja mies antoi tytölle palkkioksia 50 senttiä makeisia varten. Albertin tarkoitus oli mitä todennäköisimmin tehdä vaikutus tytön köyhiin vanhempiin, jotka taistelivat joka päivä vain tullakseen toimeen.

Albert tiesi, että hänellä olisi vain hetki aikaa keksiä keino saadakseen tytön mukaansa ja muodosti päässään nopeasti mahdollisimman uskottavan tarinan. Hän kertoi vanhemmille unohtaneensa täysin sisarentyttärensä syntymäpäiväjuhlat, joihin hänen tuli osallistua myöhemmin iltapäivällä. Hän ei siis voinut ottaa Edwardia ja tämän ystävää välittömästi mukaansa, mutta palaisi juhlien jälkeen noutamaan pojat kyytiinsä.

Ulko-ovella, juuri kun Albert oli poistumassa, hän kääntyi ympäri ja kysyi haluaisko Grace lähetä hänen mukaansa. Syntymäpäiväjuhlissa olisi runsaasti herkkuja ja lapsetkin olisivat tämän kanssa saman ikäisiä. Grace tietenkin innostui miehen ehdotuksesta. Äiti ei ollut asiasta täysin vakuuttunut, mutta perheen isä vaati, että Grace saisi lähetä miehen matkaan. Albert lupasi tuoda tytön takaisin ilta yhdeksään mennessä, jonka jälkeen hän jatkaisi poikien kanssa matkaansa kohti Farmingdalessa sijaitsevaa maatilaansa. Grace lähti Albertin matkaan parhaat pyhävaatteet yllään – he poistuivat paikalta käsikädessä ja hävisivät kulman taakse. Vanhemmat eivät enää koskaan nähneet tytärtään.

Grace Buddin katoamisilmoitus
Grace Buddin katoamisilmoitus

Vanhemmat tekivät ilmoituksen tyttärensä katoamisesta heti seuraavana aamuna. He antoivat viranomaisille vanhuksen tuntomerkit sekä nimen, mutta kaikkien epäonneksi Frank Howard näyttivät viittaavan vuosia aikaisemmin kuolleeseen maanviljelijään. Tytöstä levitettiin kuvallisia ilmoituksia ympäri New Yorkia, mutta vihjeitä tytön kohtalosta ei saatu.

Grace Buddin tapaukseen liittyvät yksityiskohdat säilyivät täytenä mysteerinä yli kuusi vuotta, kunnes hänen äitinsä Delia Flanagan sai Albert Fishiltä kirjeen, jossa tämä kertoi yksityiskohtaisesti mitä tytölle oli tapahtunut:

Sunnuntaina 3.6.1928 kävin luonanne. Toin teille juustoa ja mansikoita. Söimme lounasta. Grace istui syliini ja suuteli minua. Päätin tuolla hetkellä syödä hänet ja otin hänet mukaani sillä verukkeella, että veisin hänet juhliin. Sanoit, että hän saisi lähteä mukaani.

Vein hänet tyhjään taloon, jonka olin valinnut jo aikaisemmin. Kun saavuimme paikalle, käskin hänen pysyä ulkona. Hän poimi luonnonkukkia. Menin yläkertaan ja riisuuduin, koska muuten hänen verensä olisi tahrinut kaikki vaatteeni. Kun kaikki oli valmista, menin ikkunan luo ja kutsuin häntä.

Sitten piilouduin komeroon ja odotin, kunnes hän saapui huoneeseen. Kun hän näki minut alasti, hän alkoi itkeä ja yritti juosta portaita alas. Tartuin häneen ja tyttö uhkasi kertoa minusta äidilleen.

Ensin riisuin hänet alasti. Miten hän potkikaan, puri ja raapi! Kuristin hänet kuoliaaksi ja leikkasin pieniksi paloiksi, jotta voisin viedä lihan huoneeseeni – keittää ja syödä. Kuinka miellyttävän murea hänen pikku takapuolensa olikaan uunissa paistettuna. Kesti yhdeksän päivää syödä hänen koko ruumiinsa. En nainut häntä, vaikka olisin voinutkin. Hän kuoli neitsyenä.

Albert Fishin kirje Gracen äidille
Talo, jossa Grace Budd murhattiin
Talo, jossa Grace Budd murhattiin

Poliisi pääsee Albert Fishin jäljille

Poliisi vertaili kirjettä sähkeeseen, jonka Frank Howardiksi esittäytynyt mies oli lähettänyt perheeseen yli kuusi vuotta aikaisemmin – käsialat vastasivat toisiaan. Tieto sellaisenaan ei vielä auttanut poliisia selvittämään tekijää, mutta tämä vahvisti, että kyseessä ei ollut vain julma pila tai huijausyritys.

Kirjekuoresta, jossa viesti toimitettiin, sen sijaan löytyi mielenkiintoisempi vihje. Sen yläkulmassa oli kuusikulmainen tunnus, jossa oli kirjaimet ”N.Y.P.C.B.A.”, joka tarkoitti New Yorkin yksityisten kuljettajien tukiyhdistystä. Poliisi päätti tarkistaa asian ja kuulusteli yrityksen henkilökuntaa.

Yhtiön vahtimestari kertoi vieneensä osan kirjekuorista mukanaan kotiinsa muutama viikko aikaisemmin. Hän oli sittemmin muuttanut jo toiseen osoitteeseen, mutta kertoi jättäneensä osan kuorista vanhalle asunnolleen. Poliisi tarkisti vahtimestarin edellisen osoitteen ja selvisi, että huoneisto oli jo uuden asukkaan käytössä. Vuokralainen ei tosin ollut paikalla, sillä tämä oli lähtenyt työmatkalle muutamaa päivää aikaisemmin.

Albert Fishin nimi ei ollut poliisille entuudestaan tuttu, mutta vuokraemännän antama kuvaus vanhasta harmaahiuksisesta miehestä sopi yhteen heidän etsimänsä henkilön kanssa. Rakennus päätettiin laittaa tarkkailuun, mutta miestä ei näkynyt eikä kuulunut.

Reilun kuukauden jälkeen poliisi antoi lopulta periksi ja ohjeisti vuokraemäntää ottamaan välittömästi yhteyttä miehen ilmaantuessa paikalle. Oli ensiarvoisen tärkeää viivyttää häntä kaikin mahdollisin tavoin viranomaisten saapumiseen saakka.

Albert Fish pidätetään

Viimein neljän kuukauden jälkeen poliisi sai odottamansa puhelun. Vuokraemäntä oli tarjonnut Albertille juotavaa ja vanha raihnainen mies istui rauhassa tuolillaan juoma kädessään virkavallan saapuessa paikalle. Hänen käytöksensä muuttui kuitenkin silmänräpäyksessä agressiiviseksi poliisin tiedustellessa oliko miehen nimi Albert Fish. Hän veti taskustaan esiin partaveitsen ja piti sitä edessään kuin kilpenä, mutta kömpelö vanhus ei mahtanut mitään vastustajilleen. Albert oli nopesti riisuttu aseista ja hänet pidätettiin epäiltynä Grace Buddin murhasta.

Albert Fish pidätettynä
Albert Fish pidätettynä

Kuulusteluissa Albert myönsi suoriltaan tytön murhan. Hän väitti tehneensä tytölle vain palveluksen ja kertoi äänien käskeneen tappaa tytön pelastaakseen tämän vaikeuksilta vanhemmalla iällä. Hän kertoi, että tytöstä olisi kasvanut isona vain ”likainen huora”, joka olisi päässyt hengestään ennenaikaisesti joka tapauksessa.

Albert kertoi, että oli vienyt Grace Buddin hylättyyn taloon, jonka oli valinnut jo aikaisemmin. Samassa talossa hän oli kiduttanut vuosia sitten myös Thomas Keddeniä. Hän jopa vei poliisin murhapaikalle ja näytti paikan talon ulkoseinän viereltä, johon oli hylännyt tytön ruumiin. Hän kertoi miten oli leikannut lihan tytön rintojen ympäriltä, jaloista ja pakaroista ja valmistanut näistä itselleen ruokaa.

Albert tiesi saavansa kuolemantuomion, joten tunnusti myös Frances McDonnelin ja Billy Gaffneyn murhat. Hän kertoi miten oli kiduttanut ja syönyt osia molemmista uhreistaan. Hän väitti syyllistyneensä myös satoihin muihin pahoinpitelyihin, raiskauksiin ja lasten hyväksikäyttöihin. Albertin mukaan hänellä oli lapsi jokaisessa osavaltiossa, mutta todisteita miehen väitteille ei löytynyt ja lopulta häntä voitiin syyttää vain kolmesta murhasta.

Albert Fish oikeudessa
Albert Fish oikeudessa

Oikeudenkäynti kesti 10 päivää. Puolustus pyrki välttämään kuolemantuomion vetoamalla mielenvikaisuuteen ja yritti kaikin tavoin todistaa Albertin olevan sairas. Valamiehistö kuitenkin piti syytettyä täysijärkisenä – 21. maaliskuuta 1935 Albert todettiin syylliseksi kaikkiin kolmeen murhaan ja tuomittiin kuolemaan. Vajaa vuosi myöhemmin 16. tammikuuta 1936 Albert Fish teloitettiin sähkötuolissa. Hän oli kuollessaan 65-vuotias.

Albert Fish sähkötuolissa
Albert Fish sähkötuolissa

Vastaa

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista. Pakolliset kentät on merkitty *