Andrés Filomeno Mendoza syntyi San Sebastián Río Dulcen kylässä, Oaxacan osavaltiossa Meksikossa marraskuussa 1947. Miehen lapsuudesta ja henkilökohtaisesta elämästä on saatavilla vain vähän tietoa. Miehen syntymäkylän asukkaat muistavat hänet vain hämärästi, viitaten siihen, että Andrés saattoi lähteä kotoaan jo nuorena mahdollisesti etsiäkseen töitä kaupungista.
Andrés muutti 1980-luvulla Meksikon osavaltiossa sijaitsevaan Atizapán de Zaragozan kaupunkiin, jossa mies eli täysin normaalia elämää kuuliaisena kansalaisena herättämättä koskaan negatiivista huomiota naapuriensa keskuudessa. Hidasliikkeinen vanha mies oli itse asiassa ollut jo vuosikymmenien ajan varsin pidetty yhteisönsä jäsen, sillä vaikka yksin asuva Andrés viihtyikin hyvin omissa oloissaan, miehellä oli lämpimät suhteet moniin ympärillään eläviin ihmisiin.
Andrés Mendoza vaikutti monin tavoin täysin tavalliselta – hyvin integroituneelta kansalaiselta. Mies oli ollut naapurustossaan jo pitkään tuttu kasvo, jonka puoleen ihmiset kääntyivät saadakseen apua tai neuvoja. Monet pitivät häntä sydämellisenä ja anteliaana miehenä, joka oli aina valmis auttamaan. Erään paikallisen liikkeenomistajan mukaan mies oli erään kerran mm. jakanut ilmaislippuja naapuruston tivoliin ja lahjoittanut ruokapaketteja yksinhuoltajaäideille, jotka kamppailivat toimeentulon ja perheidensä elättämiseen liittyvien haasteiden keskellä.
Andrés oli työskennellyt aikaisemmin Tlalnepantlan kaupungissa sijaitsevalla teurastamolla, jossa mies oppi käyttämään erilaisia välineitä ja valmistamaan lihatuotteita ihmisten kulutettavaksi. Avattuaan sittemmin oman lihakauppansa hän oli jatkanut liikkeenpitäjänä yli vuosikymmenen ajan aina eläkeikään asti, mutta jatkanut satunnaisesti edullisen lihan myyntiä naapureilleen vielä tämän jälkeenkin.
Andrés Mendoza oli toiminut aktiivisesti mukana myös paikallispolitiikassa. Vuonna 2015 mies oli toiminut mm. naapurustonsa kansalaisosallistumisneuvoston puheenjohtajana. Asema vahvisti vain entisestään asukkaiden kunnioitusta miestä kohtaan, sillä paikallishallinnon luottamustehtävä edusti paitsi vastuullisuutta myös yhteisön hyvinvoinnin edistämistä tehden hänestä arvostetun hahmon naapurustossaan.
Kaiken kaikkiaan Andrés Mendoza oli ollut aktiivisessa vuorovaikutuksessa naapureidensa kanssa jo miltei 40 vuoden ajan. Ihmiset olivat oppineet tuntemaan vanhan miehen hyväkäytöksisenä yhteisön jäsenenä, joka tervehti aina iloisesti vastaantulijoita ja keskusteli mielellään eri aiheista naapureidensa kanssa. Koko naapurusto järkyttyikin pahan päiväisesti 15. toukokuuta 2021, kun viranomaiset tekivät järkyttävän löydön 74-vuotiaan Andrés Mendozan kotoa ja miehen synkkä – vuosikymmeniä jatkunut – kaksoiselämä paljastui koko maailmalle kaikessa karmeudessaan.
Andrés Mendozan salaisuus paljastuu
Reyna González Amador, 34-vuotias nainen, omisti matkapuhelimien korjaukseen erikoistuneen liikkeen, joka sijaitsi Emiliano Zapatan kaupunginosassa vain kävelymatkan päässä hänen kotoaan. Reyna teki toisinaan pitkiäkin kävelymatkoja hankkiakseen tarvittavia varaosia puhelinten korjausta varten, sillä liiketoiminnan menestys riippui ensisijaisesti hänen kyvystään tarjota asiakkailleen paitsi edullista myös nopeaa palvelua.
Koska Reynan omistama matkapuhelinliike sijaitsi vain muutaman kadun päässä Andrés Mendozan kotoa kaksikko oli vuosien varrella tullut toisilleen varsin tutuiksi. Andrés oli piipahtanut usein ohi kulkiessaan Reynan puodissa käydäkseen naisen kanssa lyhyitä keskusteluja ja tutustunut samalla myös tämän muuhun perheeseen. Andrés tunsikin hyvin myös Reynan molemmat lapset ja aviomiehen, jonka kanssa vanhalla miehellä oli takanaan jo muutamien vuosien pituinen ystävyyssuhde.
Andrés oli avustanut Reynaa vuosien varrella jo lukuisia kertoja varaosien hankkimisessa. Kun nainen oli ottanut asian taas puheeksi, ystävällinen mies olikin oitis lupautunut auttamaan tätä raskaalla matkalla. Niinpä – perjantaina 14. toukokuuta 2021 – kaksikko oli lähtenyt yhdessä kohti vanhan kaupungin markkinoita hankkiakseen erilaisia matkapuhelimien varaosia naisen liiketoimintaa varten.
Kun Reynan aviomies, Bruno Ángel Portillo, saapui myöhemmin illalla noin klo. 20.00 takaisin kotiinsa, hän huomasi pettymyksekseen, että vaimo ei ollutkaan vielä palannut takaisin varaosienhakumatkaltaan. Kävellen taitettu vaellus aina historialliseen vanhaan kaupunkiin asti kesti kuitenkin miltei kolme tuntia suuntaansa – ei siis ollut täysin epätavallista, että Reyna ei ollut saapunut kotiinsa vielä tähän aikaan alkuillasta.
Kun nainen ei ollut vastannut matkapuhelimeensa vielä klo. 23 mennessä, huolestunut Bruno jalkautui ulos etsimään vaimoaan läheisiltä kaduilta. Reyna oli kertonut aviomiehelleen edellisenä päivänä tulevasta varaosienkeruumatkastaan yhdessä Andrés Mendozan kanssa, joten ensimmäinen paikka, josta Bruno päätti vaimoaan etsiä, oli kävelymatkan päässä sijaitseva 74-vuotiaan miehen talo.
Andrés Mendoza ei kuitenkaan osannut kertoa Brunolle mitään tämän vaimon liikkeistä. Hän itseasiassa kielsi tyystin käyneensä Reynan kanssa aikaisemmin päivällä vanhassa kaupungissa tai edes nähneensä naista koko päivän aikana. Vaikka vanhuksen selitykset vaikuttivatkin Brunon mielestä ensikuulemalta varsin epäilyttäviltä, hänen ei toistaiseksi auttanut muu kuin luottaa tämän sanaan ja jatkaa etsintöjään lähialueen kaduilta.
Kun Reynasta ei ollut kuulunut mitään vielä seuraavaan aamuun – lauantaina 15. toukokuuta – mennessä, aikaisemmin kunnallispoliisin päällikkönä toiminut Bruno päätti tehdä vaimostaan katoamisilmoituksen. Pyydettyään paikallisviranomaisilta apua myös lähialueen katujen turvakameratallenteiden tarkistamiseen, ensimmäiset vihjeet naisen olinpaikasta alkoivat viimein hahmottua.
Eräs tallenne nimittäin paljasti, miten Brunon vaimo, Reyna, oli varhain edellisenä aamuna – perjantaina 14. toukokuuta – astunut sisään Andrés Mendozan omakotitalon etuovesta. Selatessaan läpi tuntikausia kestäneen tallenteen sisältöä kävi yhä vain todennäköisemmäksi, että Reyna oli yhä sisällä vanhuksen talossa ja vahvistettuaan asian myös muilta valvontakameratallenteilta oli varmaa, että 34-vuotias Reyna González Amador ei ollut missään vaiheessa poistunut Andrés Mendozan kotoa.
Saatuaan viranomaisilta vielä vahvistuksen, että Reynan matkapuhelimen viimeinen sijainti oli niin ikään paikannettu Andrés Mendozan talon välittömään läheisyyteen, Bruno ei tuhlannut aikaa. Mies ryntäsi oitis – yhdessä vaimonsa veljen kanssa – Andrés Mendozan kotitalolle illalla puoli yhdeksän jälkeen. Etuovelta kantautunut äänekäs pauke säikäyttikin vanhan miehen pahan päiväisesti, jonka takia Andrés kieltäytyi aluksi avaamasta ulko-ovea. Hillittyään itsensä Bruno kertoi oven taakse linnoittautuneelle miehelle haluavansa vain esittää tälle muutamia lisäkysymyksiä, vakuuttamalla että mistä tahansa tiedon jyvästä olisi korvaamaton apu hänen rakkaan vaimonsa etsinnöissä.
Brunon sanat toimivatkin halutulla tavalla ja hetken kuluttua Andrés raotti hieman ovea keskustellakseen asiasta kasvotusten. Hetkeäkään aikailematta Bruno työnsi yhdellä voimakkaalla iskulla raskaan metallioven auki ja syöksyi sisään taloon vaatien Andrésia kertomaan mitä vanhus oli tehnyt hänen vaimolleen.
Tutkittuaan pihan ja kaikki huoneet, mitään poikkeavaa ei ollut kuitenkaan löytynyt, joten pettyneenä Bruno päätti ennen poistumistaan tarkistaa vielä toistamiseen talon makuuhuoneen. Tällä kertaa Bruno kiinnitti kuitenkin huomionsa sängyn vierellä lojuviin pahvilaatikoihin ja siirrettyään epämääräisen kasan syrjään niiden alta paljastui miehen hämmästykseksi kellariin johtava sisäänkäynti.
Sydän jyskyttäen Bruno avasi lattialuukun ja laskeutui epäröimättä alas kellariin. Edes hämärästä sieraimiin kantautuva – pahaa enteilevä – haju ei saanut miestä pysähtymään, vaan Bruno jatkoi päättäväisesti matkaansa kohti pimeyttä askelma toisensa jälkeen. Saavuttuaan alemman kerroksen pohjalle hän huomasi saapuneensa noin 20m2 kokoiseen tilaan, mutta se mitä Bruno ei vielä hämärän täyttämässä kellarissa kyennyt näkemään, muuttaisi pian hänen elämänsä peruuttamattomasti ikuisiksi ajoiksi.
Sytytettyään kellarin valot Bruno havaitsi edessään pöydällä useita suurehkoja muoviastioita. Tutkittuaan tarkemmin ämpäreiden sisältöä hän ymmärsi niiden sisältävän osittain suolaan säilöttyjä ihmisen sisäelimiä ja muita ruumiinosia – osa jopa kokonaisia raajoja, kuten käsiä ja jalkateriä. Järkyttävimmän löydön Bruno kohtasi kuitenkin vasta pöydällä lojuneen käsilaukun vierellä, kun mies käsitti hetken aikaa näkyä tuijotettuaan hiustukkoon kiinnittyneen nahan olevan hänen vaimonsa nyljetyt kasvot.
Kaiken paniikin ja järkytyksensä keskeltä Bruno onnistui kuitenkin ilmoittamaan löydöstään viranomaisille. Tänä aikana Andrés oli yrittänyt vähin äänin paeta paikalta, mutta hidasliikkeinen vanha mies ei ollut ehtinyt pitkälle ja Brunon mukana ollut lanko olikin saanut tämän vaivatta taltutettua. Hetken kuluttua Andrés Mendozan kotitalon edustalla vallitsikin täysi kaaos kadun kylpiessä lukemattomien poliisiautojen sinisessä loisteessa – viranomaisten valmistautuessa tutkintaan, joka paljastaisi tulevien päivien aikana yhden maan historian järkyttävimmistä rikossarjoista.
Viranomaiset aloittavat murhatutkinnan
Viranomaiset eristivät alueen pikaisesti ja aloittivat tutkinnan rikosteknisten asiantuntijoiden avustuksella. Makuuhuoneen sängyn alapuolella sijaitseva kellari dokumentoitiin huolellisesti ja tutkimusten edetessä muoviastioista löytyneiden ruumiinosien vahvistettiin todella kuuluneen Brunon vaimolle Reynalle. Tämän lisäksi sekä asunnosta että kellarista taltioitiin jo alustavissa tutkimuksissa useille eri naisille kuuluneita vaatteita ja virallisia dokumentteja, antaen viranomaisille syytä epäillä, ettei Reyna suinkaan ollut ainut uhrit, joka oli kohdannut loppunsa Andrés Mendozan käsissä.
Andrés Mendozan asunnon tutkimuksissa viranomaisten alustavat epäilyt useammista uhreista saivat jatkuvasti lisätukea. Löydetyt todisteet koostuivat mm. 12 matkapuhelimesta, meikeistä, käsilaukuista ja lukemattomista erilaisista koruista. Kellarista takavarikoitiin myös useita VHS – ja Mini DV -nauhoja sekä satoja Polaroid-kuvia, joilla Andrés dokumentoi yksityiskohtaisesti uhriensa kidutusta, murhia sekä ruumiiden paloittelua.
Talosta oli löydetty myös Andrés Mendozan ylläpitämiä muistikirjoja, joihin mies oli kirjannut ylös jopa 29 naisen nimet. Nimien kohdalle hän oli huolellisesti kirjannut uhriensa iät, osoitteet ja yksityiskohtaiset tiedot eri ruumiinosista – kuten pään, maksan, raajojen ja rintojen painot. Erään uhrinsa kohdalle hän oli kirjannut mm. seuraavat tiedot:
- Siirtyi toiseen ulottuvuuteen klo 5 aikaan aamulla
- Pää 4 kg
- Puolikas rintakehä 1 kg
- Haima, maksa ja sydän 4 kg
Joidenkin uhrien kohdalle Andrés oli kirjannut strategisten tietojen lisäksi myös merkintöjä siitä, miten hän oli pahoinpidellyt uhriaan ja millaisissa olosuhteissa tämä oli lopulta menettänyt henkensä.
Andrés Mendoza tunnustaa murhan
Barrientosin vankilassa tutkintavankeudessa ollessaan Andrés Mendoza yllätti viranomaiset ilmoittamalla haluavansa kertoa totuuden kohtalokkaista tapahtumista. Hänen silmiinpistävän tyyni olemuksensa viittasi kuulustelijoiden mukaan kuitenkin ennemminkin laskelmoivaan kuin katuvaan mielenlaatuun. Päätös puhua näytti olevan hänen tapansa säilyttää viimeisetkin rippeet hallinnasta tilanteessa, jossa hänen tekemiinsä järkyttäviin rikoksiin viittaavat todisteet olivat täysin kiistattomat.
Andrés oli sopinut tapaavansa Reynan kotonaan varhain aamulla klo viiden aikaan, lähteäkseen tämän avuksi hankkimaan matkapuhelimien varaosia naisen liiketoimintaa varten. Kaksikko oli kuitenkin pian Reynan saavuttua ajautunut kiivaaseen riitaan, Andrésin paljastettua naiselle kauan salassa pitämänsä romanttiset tunteet. Tultuaan torjutuksi hän oli silmittömän raivon vallassa puukottanut naista ensin kaulaan ja Reynan kaaduttua lattialle kiivennyt uhrinsa päälle iskien tätä vetisellään vielä useita kertoja rintaan.
Tapettuaan uhrinsa mies oli ryhtynyt paloittelemaan naisen ruumista ja lajitellut irrottamansa ruumiinosat kellarissa säilyttämiinsä ämpäreihin. Kun viranomaiset tiedustelivat mieheltä miksi osa raajoista ja elimistä oli säilötty suolaan, Andrés kertoi kuulustelijoille aikoneensa syödä osan uhristaan myöhemmin. Suolalla oli ollut tietenkin olennainen rooli myös lihan pilaantumisen hidastajana, vaikeuttamalla mikro-organismien kasvua. Nylkemiensä kasvojen osalta mies kertoi pitäneensä vain naista erityisen viehättävänä ja päättänyt siksi säilyttää tämän kasvot itsellään muistona – kuin pitääkseen tämän ikuisesti itsellään.
Joitakin päiviä myöhemmin talon pihalla olevalla terassialueella ja kellarissa aloitettiin laajat kaivaukset. Viranomaisten löydettyä jo alustavissa kaivauksissa jopa yli 1000 luujäännöstä, operaatiota laajennettiin vielä kylpyhuoneen ja keittiön alueille. Lopulta ihmisjäännöksiä löydettiin jokaiselta kaivausalueelta – yli 4300 luunpalasta, joiden todettiin myöhemmissä tutkimuksissa kuuluneen jopa 19 eri henkilölle.
Kannibaalin ihmislihakauppa
Käsittämätön, jopa usean vuosikymmenen ajalle sijoittunut rikosvyyhti, järkytti syystäkin Andrés Mendozan läheisiä ystäviä ja naapureita. Mies oli jo aikaisemmin kuulusteluissa tunnustanut säilöneensä ja syöneensä osan uhreistaan asettaen samalla myös entisten naapureidensa psyykeen kovalle koetukselle.
Naapurit nimittäin kiinnittivät huomionsa siihen, miten Andrés oli jatkanut edullisen lihan myymistä läheisille ystävilleen vielä senkin jälkeen, kun mies oli sulkenut lihakauppansa ja jäänyt eläkkeelle. Andrés oli kiertänyt naapureidensa ovilla kauppaamassa – omien sanojensa mukaan – kotikaupungistaan Oaxacasta hankkimaansa lihaa. Kaiken lisäksi hän oli myynyt tuotteitaan aina edulliseen hintaan tarjoten usein kaupan päälle vielä ilmaisen puoli kiloa tai enemmänkin. Nyt uskottiin, että miehen jakama liha saattoi olla peräisin hänen murhaamiltaan uhreilta, sillä kyseenalainen kaupankäynti olisi tarjonnut miehelle mitä parhaan tavan päästä eroon todistusaineistosta lopullisesti.
Oikeudenkäynti
Andrés Mendozan oikeudenkäynti oli poikkeuksellinen paitsi rikosten laajuuden myös niiden julmuuden vuoksi ja saikin osakseen laajaa kansainvälistä huomiota. Miestä syytettiin useiden naisten murhista, joiden jäljet johtivat hänen kotonaan suoritettuihin järkyttäviin löytöihin.
Andrés Mendozan kodista löydettiin tuhansia luunpalasia, joiden perusteella arvioitiin, että ainakin 19 eri henkilöä – 17 naista, yksi lapsi ja yksi mies – olivat joutuneet hänen uhreikseen. Luut kaivettiin esiin eri puolilta asuntoa – kellarin lisäksi mm. pihalta, keittiöstä ja jopa kylpyhuoneen lattian alta. Luiden lisäksi viranomaiset olivat löytäneet lukuisia uhreille kuuluneita henkilökohtaisia esineitä kuten henkilöllisyystodistuksia, vaatteita ja koruja, jotka yhdistivät hänet lukuisiin aikaisempiin katoamistapauksiin.
Toimintatapa
Oikeudessa paljastui miten Andrés oli käyttänyt samankaltaista lähestymistapaa useimpien uhriensa kanssa. Hän kuvaili, miten oli viettänyt aikaa baareissa yrittäen löytää seuraa ja sopivan kohteen havaittuaan nauttinut tämän kanssa alkoholijuomia pyrkien rakentamaan sitten jonkinlaista luottamussuhdetta keskustelun avulla.
Arvostetun asemansa ja hyvän maineensa avulla Andrés oli suostutellut naiset asunnolleen jatkamaan illanviettoa, jossa intiimin kanssakäymisen torjuminen oli poikkeuksetta johtanut väkivaltaiseen yhteenottoon. Andrés oli pyrkinyt hiljentämään uhrinsa mahdollisimman nopeasti puukottamalla tätä kaulaan tai sydämeen, ja uhrin kuoltua ryhtynyt järjestelmällisesti paloittelemaan ruumista dokumentoiden kaikki vaiheet yksityiskohtaisesti Polaroid- ja videokameransa avulla. Edes suostumuksellinen seksi ei ollut kuitenkaan päättynyt aina naisen kannalta edullisesti – jos mies ei halunnut päästää ihastuksestaan irti, hän murhasi uhrinsa kylmäverisesti voidakseen pitää tämän ikuisesti omanaan.
Vain pieni osa uhreista tunnistettu
Vaikka talosta tehtyjen kaivauksien ja Andrés Mendozan tunnustuksien avulla uhrien lukumäärän tiedetään olevan vähintään 19, löydettyjen todisteiden ja luista kerättyjen DNA-näytteiden avulla on voitu varmuudella tunnistaa vasta murto-osa mahdollisista uhreista. Uusien näytteiden testaukset kuitenkin jatkuvat vielä tänäkin päivänä, joten tunnistettujen uhrien lukumäärä saattaa nousta tulevaisuudessa. Muutamat uhrien omaiset ovatkin jo saaneet varmistuksen rakkaansa menetyksestä, antaen heille edes pientä lohtua vuosia jatkuneen epävarmuuden ja odotuksen jälkeen.
Norma Jiménez – Kadonnut 6. elokuuta 2011
40-vuotias Norma Jiménez työskenteli El Barrigón- nimisessä baarissa Tlalnepantlassa San Javierin kaupunginosassa. Andrés oli yrittänyt lähestyä naista aikaisemmin illalla romanttisessa mielessä, mutta tultuaan torjutuksi turhautunut mies oli houkutellut naisen kotiinsa lupautumalla maksamaan naiselle intiimeistä palveluista. Andrés Mendoza väitti oikeudessa Norma Jiménezin olleen hänen ensimmäinen uhrinsa.
Berenice Sánchez Olvera – Kadonnut 7. huhtikuuta 2012
Andrés Mendozan seuraava vahvistettu uhri oli Berenice Sánchez Olvera – nuori baarityöntekijä – jonka mies oli tavannut ”El Marinero” -nimisessä baarissa. Andrés oli jälleen houkutellut naisen kotiinsa ja Berenicen torjuttua hänen romanttiset lähentelynsä, mies oli puukottanut naista rintaan ja paloitellut sitten tämän ruumiin. Saman järkyttävän kohtalon kohtasivat myös Alyn ja Gardenia – uhrien koko nimiä ei ole kerrottu julkisuuteen, mutta heidän tiedetään olleen nuoria naisia, jotka työskentelivät ”El Barrigón” -nimisessä baarissa.
María Noé Mares Robledo ja Edgar Neri Vargas Mares – Kadonneet 24. joulukuuta 2014
María Noé Mares Robledo ja hänen 7-vuotias poikansa Edgar katosivat 24. joulukuuta 2014 Atizapán de Zaragozan kaupungissa. María oli yksinhuoltajaäiti, joka oli elättänyt itsensä ja poikansa myymällä makeisia paikallisissa puistoissa ja toreilla. Hän oli säilyttänyt myyntikojuaan Andrés Mendozan talossa, sillä mies oli tarjoutunut auttamaan naista löytämään paremman myyntipaikan kojulleen.
Heti katoamisen jälkeen oli käynyt ilmi, että Andrés Mendoza oli ollut mahdollisesti viimeinen henkilö, jolla oli ollut vahvistettu havainto äidistä ja pojasta. Mies oli nimittäin kertonut Marían perheelle tavanneensa molemmat katoamispäivän aamuna ja tarjoutunut jopa saattamaan tämän siskon poliisiasemalle tekemään kaksikosta katoamisilmoituksen.
Marían ja Edgarin kohtalosta ei ole kuitenkaan saatu tähän päivään mennessä täyttä varmuutta. Vaikka perheenjäsenet ovat toimittaneet DNA-näytteensä viranomaisille, Marían ja Edgarin henkilöllisyyttä ei ole voitu vahvistaa löydetyistä jäänteistä. Viranomaiset pyrkivätkin edelleen tutkimuksissaan selvittämään päätyivätkö myös María ja Edgar Andrés Mendozan uhreiksi, samalla kun heidän perheensä jatkaa elämäänsä epätietoisuudessa ja toivoo jossain vaiheessa saavansa lopullisia vastauksia rakkaidensa kohtalosta.
Flor Nínive Vizcaíno – Kadonnut 16. lokakuuta 2016
Flor Nínive Vizcaíno, 38-vuotias kahden teini-ikäisen äiti, lähetti isänsä luona viikonlopun viettäneille tyttärilleen sydäntälämmittävän viestin sunnuntaina 16. lokakuuta 2016, kertoen ikävöivänsä tyttäriään ja odottavansa heidän paluutaan takaisin kotiin. Myöhemmin illalla nainen oli lähtenyt baarissa tapaamansa miehen – Andrés Mendozan – luokse, jolloin mies oli jälleen epäonnistuneen lähentely-yrityksen jälkeen puukottanut naista rintaan ja paloitellut sitten tämän ruumiin. Naisen henkilöllisyystodistus ja jäänteet löydettiin myöhemmin kellarin kaivauksien yhteydessä.
Martha Andrade Dorantes – Kadonnut 2. joulukuuta 2017
Martha Andrade Dorantes – 33-vuotias kolmen lapsen äiti – katosi 2. joulukuuta 2017 Atizapán de Zaragozan kaupungissa. Nainen oli lähtenyt kotoaan Lomas de San Miguelin alueelta kello 8 aikaan aamulla hoitaakseen asioita pankissa matkustaen linja-autolla El Campanarion alueelle. Hänen 15-vuotias poikansa oli tavoittanut äitinsä puhelimitse kahdesti päivän aikana, mutta myöhemmissä yrityksissä puhelin oli jo suljettu eikä naiseen ollut enää saatu yhteyttä.
Martha oli tutustunut Andrés Mendozaan työskennellessään siivoojana kansalaisosallistumisneuvoston toimistolla, jonka puheenjohtajana Andrés oli aikanaan toiminut. Kun uutiset Andrés Mendozan kotoa tehdyistä löydöistä tulivat julki vuonna 2021, Martha Dorantesin perhe alkoi pelätä pahinta. Vaikka Andrés Mendozan kotoa löydettiinkin mahdollisesti Marthalle kuuluneita henkilökohtaisia esineitä, hänen kohtalostaan ei ole saatu lopullista varmuutta eikä Marthan murhaa ole toistaiseksi pystytty yhdistämään kiistattomasti Andrés Mendozan rikoksiin.
Rubicela Gallegos Castillo – Kadonnut 20. heinäkuuta 2019
Rubicela Gallegos Castillo, 32-vuotias yksinhuoltajaäiti katosi yllättäen heinäkuussa 2019 toimiessaan ruokalähettinä, kun nainen oli toimittanut tilausta Tlalnepantlan alueella. Nainen olit nähty viimeisen kerran Andrés Mendozan seurassa, jonka jälkeen Rubicela oli kadonnut jälkiä jättämättä. Naisen henkilöllisyystodistus ja muita tavaroita löydettiin kaivauksien yhteydessä Andrés Mendozan kotoa.
Tuomio
Andrés Mendoza tuomittiin 18. maaliskuuta 2022 Tenango del Vallen vankilatuomioistuimessa elinkautiseen vankeuteen Reynan murhasta. Lisäksi hänet määrättiin maksamaan 66 000 dollarin vahingonkorvaukset Reynan omaisille sekä 22 000 dollarin sakot. Tällä hetkellä Mendoza suorittaa tuomiotaan Barrientosin vankilassa Tlalnepantla de Bazin kunnassa.
Andrés Mendozan rikosten tutkinta jatkuu yhä
Vaikka Andrés Mendozan kodista löydettiin todisteita 19 henkilön jäänteistä, mies on omien sanojensa mukaan surmannut jopa 30 ihmistä yli 20 vuoden aikana. Viranomaiset epäilevätkin miehen piilottaneen uhrejaan myös muualle Atizapánin alueella, mutta toistaiseksi etsinnöissä on löydetty vain yksi uusi kiinteistö, jota Andrés on tunnustanut käyttäneensä ruumiiden hautaamiseen.
Syyttäjä Alejandro Gómez Sánchezin johtama erityistutkintaryhmä jatkaa edelleen tapauksen tutkimista. Rikosten todellinen laajuus saattaa ponnisteluista huolimatta jäädä silti ikuisesti selvittämättä, sillä lukuisten uhrien henkilöllisyydet ovat yhä selvittämättä. Tapauksen julmuus ja laajuus ovatkin tehneet siitä yhden Meksikon historian järkyttävimmistä rikossarjoista, jonka vuoksi Andrés Mendozaa alettiin kutsua lisänimellä ”Atizapánin kannibaali”.
