Adam Britton – brittiläissyntyinen eläintieteilijä – rakensi uransa erityisesti krokotiilien käyttäytymisen tutkimukseen ja aiheeseen liittyvien mediatuotantojen ympärille. Hän opiskeli eläintiedettä Leedsin yliopistossa ja väitteli tohtoriksi Bristolin yliopistossa. Varhaisimmiksi ammatillisiksi esikuvikseen hän nimesi myöhemmin oman äitinsä, biologianopettajansa ja David Attenborough’n, kuvastaen varsin konkreettisesti hänen julkilausuttua motivaatiotaan yhdistää tutkimus ja luonnonsuojelu.
Adamin akateeminen tausta ja uran alkuvaiheet ankkuroituivat aluksi lepakoiden saalistuskäyttäytymisen tutkimukseen hyödyntäen menetelmällisesti käyttäytymisekologian ja kokeellisen biologian perusteita. Tämän vaiheen jälkeen painopiste siirtyi kuitenkin asteittain krokotiilien käyttäytymisen tutkimiseen ja ekologiaan liittyviin kysymyksiin, joita mies pyrki dokumentoimaan parhaansa mukaan paitsi tutkimuksellisia tavoitteita myös luonnonhistoriaohjelmien tarpeita silmällä pitäen.
Valmistuttuaan tohtoriksi Bristolin yliopistosta vuonna 1996, 25-vuotias Adam päätti omistaa ammatillisen uransa kokonaan krokotiilien tutkimukselle. Muutettuaan Australiaan Pohjoisterritorion krokotiilialueille, hän työskenteli Crocodylus Parkissa erilaisissa tutkimus- ja kuvausprojekteissa, jotka painottuivat sekä lajikäyttäytymisen havainnointiin että luonnonhistorian tuotantoja palvelevaan kenttätyöhön. Kuvausjärjestelyjen lisäksi hän osallistui krokotiilien käsittelyyn tehden yhteistyötä akateemisten verkostojen kanssa – mm. Charles Darwin Universityn erilaisissa hankkeissa. Työympäristö tukikin vahvasti hänen siirtymistään perinteisestä laboratoriokeskeisestä eläintieteestä kenttäpainotteiseen ja yleisöviestintään kytkeytyvään asiantuntijarooliin, ja juuri näissä työtehtävissä hän tapasi tulevan puolisonsa Erinin, joka työskenteli niin ikään villieläinten parissa.
Vuonna 2006 Adam ja hänen puolisonsa Erin Britton perustivat yhdessä Big Gecko -nimisen villieläinkonsultointiin erikoistuneen yrityksen. Yrityksen toimet perustuivat lähinnä krokotiilien ja muiden villieläinten käyttäytymistutkimukseen sekä elokuva- ja televisiotuotantojen konsultointiin, kuten kenttäkuvausten suunnitteluun, tekniseen tukeen ja turvallisuuteen.
Avioparin omistama 2,5 hehtaarin maaseutumainen kiinteistö McMinns Lagoonin alueella toimi eräänlaisena kuvausalustana, jonne tuotiin tarpeen mukaan suolavesikrokotiileja valvottuihin aitauksiin. Paikka muodostuikin nopeasti vakiokohteeksi kansainvälisille kuvausryhmille, sillä kontrolloidut olosuhteet mahdollistivat harvinaisten käyttäytymistilanteiden kuvaamisen. Adam oli rakentanut ”Smog”-nimiselle krokotiililleen mm. räätälöityjä kuvausratkaisuja, jotta vedenalaista parittelukäyttäytymistä voitiin dokumentoida teknisesti laadukkaasti ja ennen kaikkea turvallisesti.
Adam esiintyi tai avusti kahden vuosikymmenen aikana jopa kymmenissä kansainvälisissä tuotannoissa, tehden yrityksensä kautta yhteistyötä laajasti etenkin BBC:n, National Geographicin ja Discovery Channelin kanssa. Maineikkaiden tuotantojen myötä hän työskenteli suoraan tai välillisesti myös useiden nimekkäiden julkisuuden henkilöiden kanssa, joista mainitsemisen arvoisia lienevät ainakin David Attenborough sekä prinssi Harry.
Adam Brittonin julkisuuskuvan ydin oli puhtaasti luonnonsuojelullinen, ja hän pyrki toistuvasti viestimään tavoitteistaan lisätä ymmärrystä ihmisen ja suurten petoliskojen välisestä vuorovaikutuksesta. Tämä imago, jossa tutkimukselliset ansiot yhdistyivät televisiotuotantojen dramaturgiaan, selitti myös hänen poikkeuksellisen helppoa pääsyään kuvausympäristöihin ja miksi hänen asiantuntijuuteensa luotettiin laajasti. Korkeaprofiilinen ura median ja tieteen parissa olikin vuosien mittaan luonut ympäristön, jossa Adam Brittonin asiantuntijuutta pidettiin suuressa arvossa, eikä hänen toimintaansa kyseenalaistettu millään tavalla.
Synkkä salaisuus
Adam Brittonin poikkeava, eläimiin suuntautuva seksuaalisuus oli kuitenkin noussut esiin jo hyvin varhaisessa iässä. Vuonna 1971 syntynyt poika oli kehittänyt kyseenalaisen kiinnostuksensa jo kuuden vuoden iässä. Kyse ei ollut suinkaan pelkästä ohimenevästä uteliaisuudesta, vaan syvään juurtunut parafilia oli muokannut hänen psyykeensä pohjaa tuleville teoille vuosikymmenien kuluessa.
Adam itse on myöhemmin kuvaillut tätä vaihetta ”sadistiseksi lapsuudeksi”, jossa eläimiin kohdistuvaa väkivaltaa ihaillut nuori poika oli tuntenut ylivoimaista tarvetta hallita ja satuttaa viattomia luontokappaleita. Tätä voidaan pitää ennakoivana merkkinä niin sanotusta zoosadismista, seksuaalisen tyydytyksen muodosta, joka syntyy eläinten kidutuksesta ja hyväksikäytöstä. Tällainen varhain alkanut eläinväkivalta on psykologisessa tutkimuksessa usein yhdistetty psykopaattisiin ja sadistisiin piirteisiin, erityisesti empatian puutteeseen ja väkivallan vähittäiseen normalisoitumiseen. Adamin kohdalla se näyttäytyi jo lapsuudessa kyvyttömyytenä tunnistaa eläinten kärsimystä, luoden pohjan myöhemmälle käyttäytymiselle, jossa väkivalta ja kontrolli sulautuivat yhteen seksuaalisen mielihyvän kanssa.
Noin seitsemän vuotta myöhemmin, 13-vuotias Adam oli jo ottanut ensimmäiset konkreettiset askeleensa synkkien fantasioidensa toteuttamiseksi, kun nuori poika oli alkanut käyttää seksuaalisesti hyväkseen kotinsa lähistöllä hoidettuja hevosia. Hevosten koko ja voima olivat vedonneet hänen mieleensä eräänlaisena sadistisena osatekijänä, luoden illuusion vallasta, jota poika ei voinut kokea ihmisten seurassa. Tämä toiminta ja ajattelutapa olivatkin muodostaneet perustan hänen myöhemmälle rationalisoinnilleen, jossa Adam kuvasi käyttämiään eläimiä pelkiksi ”leluiksi”.
Vaikka Adam ei ollut todennäköisesti tuolloin vielä täysin ymmärtänytkään tekojensa vakavuutta, ajanjakso jätti hänen mieleensä pysyvän jäljen, selittäen myös myöhempää eskalaatiota. Psykologisen tutkimuksen mukaan hoitamattomalla lapsuuden parafilialla on taipumus vain vahvistua ajan myötä, ja Adamin tapauksessa tämä kehitys johti vuosien kuluessa yhä hallitsemattomampaan ja tuhoisampaan käyttäytymiseen.
Adam oli kuitenkin tukahduttanut halunsa tehokkaasti akateemiselle uralle siirtyessään, mahdollistaen ulkoisesti täysin normaalilta vaikuttaneen elämän jopa vuosien ajan. Kouluttautuessaan zoologiksi Leedsin ja myöhemmin Bristolin yliopistoissa hän oli keskittynyt intohimoisesti erityisesti eläinten käyttäytymisen tutkimiseen – ironista kyllä, juuri siihen aihealueeseen, joka tarjosi hänelle keinon ylläpitää ulkoisesti moitteetonta kuvaa itsestään.
Käännekohta
Vuosi 2014 oli kuitenkin merkittävä käännekohta miehen elämässä, kun Adam syystä tai toisesta antautui jälleen täysin synkille haluilleen. Eräässä samanhenkisille käyttäjille tarkoitetussa keskusteluryhmässä Adam kirjoitti seuraavasti:
Sadmismi on tullut mukaan vasta viime aikoina. Se on silti ollut minussa aina. Olin jo lapsena sadistinen eläimiä kohtaan, mutta tukahdutin sen. Viime vuosina olen päästänyt sen jälleen valloilleen, enkä osaa enää lopettaa. Oikeastaan en edes halua. 😊
Adam haki systemaattisesti vahvistusta ja neuvoja muilta samanhenkisiltä ihmisiltä, rakentaen hänen riippuvuuttaan hitaasti kohti asteittaista eskalaatiota. Tämän seurauksensa hän ottikin laajamittaisesti kohteekseen erityisesti koirat, joiden helppo saatavuus ja hallittavuus tekivät fantasioiden toteuttamisesta käytännöllisempää. Eläimien hankintaa varten hän käytti apunaan mm. verkkopalveluja löytääkseen ihmisiä, jotka luovuttaisivat rakkaan lemmikkinsä uuteen kotiin.
Ennen ulkopuolisten koirien järjestelmällistä hankintaa Adam otti kohteekseen omat lemmikkinsä. Kaksi valkoista sveitsinpaimenkoiraa, Ursa ja Bolt, toimivatkin eräänlaisena esiasteena tulevalle laajemmalle toiminnalle. Instagram-kuvissa nämä rakastettuina ”perheenjäseninä” kuvatut lemmikit loivat täydellisen kuvan rakastavasta koiranomistajasta, vaikka yksityisesti ne kärsivät samalla systemaattisesta hyväksikäytöstä – lopulta jopa lähes kymmenen vuoden ajan.
Vaikka Adamin omatkaan koirat eivät täysin välttyneet fyysiseltä väkivallalta, ne saivat muita koiria huomattavasti lievemmän kohtelun. Adam mm. pakotti koiransa nielemään virtsaa ja ulostettaan ja manipuloi niitä nuolemaan sukuelimiään. Toistuva hyväksikäyttö aiheuttikin molemmille koirille pysyviä traumoja ja pelko-oireita, vaikka Adam itse näki toimintansa lähinnä lämminhenkisenä myönnytyksenä. Adam paljasti mm. Telegram-viesteissään rationalisointinsa seuraavasti:
Omat koirani ovat osa perhettä, joten niille minulla on rajat. Olen julma vain muita koiria kohtaan – niihin minulla ei ole tunnesidettä. Ne ovat pelkkiä leluja ja uusia tulee aina lisää.
Adam Brittonin tukahdutettujen halujen purkautuminen vuonna 2014 johti nopeaan eskalaatioon, jonka seurauksena hän alkoi etsiä aktiivisesti koiria Gumtree-sivustolta – australialaiselta ilmoitusalustalta – jossa omistajat etsivät lemmikeilleen uutta kotia esimerkiksi taloudellisten paineiden tai muuton vuoksi. Laajan maasetututilan omistajana Adam lupasi tarjota koirille idyllisen elämän luonnollisessa ympäristössä, viitaten ilmoituksissaan myös akateemisiin ansioihinsa ja asiantuntijuuteensa. Luottamusta herättävä tausta saikin useat omistajat luovuttamaan epäröimättä koiransa Adamille – helpottuneina siitä, että uskoivat rakkaan lemmikkinsä päätyvään osaaviin käsiin.
Kidutushuone
Järkyttävät tekonsa Adam toteutti pääosin muokatussa merirahtikontissa, jota mies itse kutsui ”kidutushuoneekseen”. Vuoden 2014 aikana rakennettu äänieristetty kontti oli sijoitettu erilleen asuinrakennuksesta alueelle, jonne ulkopuolisilla henkilöillä ei ollut pääsyä. Seinien sisäpinnoilla oli lukuisia kiinnityspisteitä kameroita varten mahdollistaen tapahtumien taltioinnin vaivattomasti eri kuvakulmista. Yli kuusi metrinen metallirakennelma tarjosikin Adamin tarpeisiin varsin toimivan ympäristön, jonka valaistus ja tekninen kalusto antoivat mahdollisuuden dokumentoida kaikki yksityiskohdat myöhempää käyttöä ja jakamista varten.
Adam Brittonin vuosien 2014–2022 aikana toteuttamien rikosten mittakaava oli poikkeuksellinen, vaikka intensiivisin vaihe keskittyikin noin 18 kuukauden jaksolle marraskuusta 2020 huhtikuuhun 2022. Tämän puolitoista vuotta kestäneen ajanjakson aikana Adam hankki käyttöönsä ainakin 42 erirotuista koiraa, joista 39 – mukaan lukien yhdeksän pentua – kuolivat järkyttävän kidutuksen tuloksena.
Seksuaalisen nautintonsa maksimoidakseen, Adam kidutti eläimiä mitä julmemmilla tavoilla pyrkien tarkoituksella säilyttämään ne elossa mahdollisimman pitkään. Apunaan hän käytti mm. veitsiä ja sahoja, joiden avulla hän viilteli ja katkoi vielä elossa olevien koirien raajoja. Erilaisten puisten ja metallisten apuvälineiden avulla hän myös lävisti ja murskasi avuttomien eläinten sisäelimiä tarkkaillen sitten haltioissaan vierestä niiden viimeistä kamppailua. Kalastukseen tarkoitettujen koukkujen avulla hän esti toisinaan eläimen pakenemisen ja liikkumisen, jotka lihaksiin upotettuina aiheuttivat koirille vakavia kudosrepeytymiä. Tarvittavat välineet Adam valitsi aina huolellisesti eläimen koon ja anatomian perusteella.
Kuvaamansa materiaalin Adam editoi huolellisesti sensuroimalla kasvonsa ja muut tunnistusta helpottavat kohteet. Videot hän jakoi pimeän verkon yhteisöissä ja Telegram-sovelluksessa, joissa käyttäjät vaihtoivat materiaalia keskenään saadakseen käyttöönsä uutta sisältöä. ”Monster” ja ”Cerberus” nimimerkeillä esiintynyt Adam levitti palveluiden avulla mahdollisesti jopa kymmeniä tunteja eläinten kidutukseen liittyvää materiaalia. Videoiden ja kuvien lisäksi hän jakoi auliisti myös neuvoja eläinten hankkimiseen ja oikeiden välineiden valinnataan sekä vinkkejä kidutusprosessin venyttämisestä aina ruumiiden hävittämiseen.
Ratkaiseva vihje ja poliisitutkinta
Peittely-yrityksistään huolimatta Adam oli huolimattomuuttaan tehnyt kuitenkin erään videon sensuroinnissa ratkaisevan virheen. Vuonna 2020 kuvattu video kulki pimeässä verkossa nimellä ”1 Bitch 9 Pups”. Huhtikuussa 2022 viranomaiset vastaanottivat eläinsuojeluviranomaisille anonyymisti toimitetun noin 15 minuutin pituisen videotallenteen, jolla kidutettiin raa’asti aikuista emokoiraa ja sen yhdeksää pientä pentua.
Tallenteella nähdystä kirkkaan oranssista talutushihnasta erottui teksti “Great Pets with You”, joka viittasi Darwinin kaupungin lemmikkieläinpalveluiden käyttämään iskulauseeseen. Tämä pieni yksityiskohta johdattikin viranomaiset systemaattisen jäljitystyön avulla nopeasti kohti ratkaisua, kun mahdollinen alue rajattiin Darwinin kaupungin eteläpuolelle McMinns Lagoonin alueelle – samalle seudulle, jossa Adam Brittonin maaseututila sijaitsi.
Kotietsintä ja pidätys
Poliisi suoritti kotietsinnän varhain aamulla 22. huhtikuuta – vain alle viikko vihjeen vastaanottamisen jälkeen. Puoli seitsemän aikaan aamulla alkanut toimenpide toteutettiin Adam Brittonin ja hänen vaimonsa Erinin yhteisessä kodissa Darwinin maaseutualueella. Adam itse otettiin kiinni jo paikan päällä, ja hänen käytöstään kuvattiin rauhalliseksi ja viranomaismääräyksiin mukautuvaksi. Ulospäin Adam ei vaikuttanut osoittavan minkäänlaista ahdistusta tai katumusta. Kotietsinnässään tutkijat dokumentoivat huolellisesti koko laajan pihapiirin, jonka yhteydessä havaittiin lukuisia merkkejä myös keskeneräisiltä vaikuttaneista kuvausjärjestelyistä.
Kotietsinnän aikana takavarikoitiin laajasti digitaalista ja fyysistä todistusaineistoa. Tuomioistuimen pöytäkirjojen mukaan poliisi takavarikoi 44 todiste-esinettä, kuten tietokoneita, matkapuhelimia, kameroita sekä muuta tallennuskalustoa, joilla tekoja oli kuvattu useista kuvakulmista ja eri ajankohtina. Pakastimesta löydettiin irti leikattuja koirien raajoja sekä osittain maatunut koiranpentu. Löydökset vahvistivat paitsi tekojen suunnitelmallisuuden myös sen, että todisteiden hävittämistä oli yritetty myöhemmin nopeuttaa mm. syöttämällä ruhonosia krokotiileille.
Tutkinta oli lähtökohtaisesti kansainvälinen, tekijän verkossa jakaman kuvamateriaalin sekä ulkomaisten yhteyksien vuoksi. Pohjoisterritorion poliisin ja Australian liittovaltion poliisin – lapsiin kohdistuvien verkkorikosten – yksiköt hyödynsivät tutkinnassaan vakiintuneita malleja, joilla pimeän verkon aineistosta pyrittiin tunnistamaan sekä tekijöitä että uhreja. Analyysi ulotettiin myös tekijän kansainvälisiin yhteyksiin ja viestinvaihtoon muiden käyttäjien kanssa. Jo tutkinnan alkuvaiheessa viranomaiset korostivat, että kyse ei ollut yksinomaan paikallisesta ilmiöstä, vaan laajemmasta verkostoitumisesta, jossa eri maiden viranomaisyhteistyö oli välttämätöntä materiaalin jäljittämiseksi sekä muiden tekijöiden tunnistamiseksi.
Kotietsintää seuranneet takavarikot ja digitaalisen aineiston purku muodostivat syyteharkinnan ytimen. Tallenteiden laatu, määrä ja kuvakulmien moninaisuus tekivät tapahtumien kulusta oikeudessa poikkeuksellisen selkeästi todennettavan, sillä aineisto linkittyi suoraan Adamin hallussa olleisiin laitteisiin ja hänen viestisovelluksissa käyttämiinsä käyttäjätunnuksiin. Näistä syistä rikoskokonaisuuden näyttökynnys täyttyikin yksiselitteisesti.
Oikeudenkäynti
Oikeuskäsittelyssä Adam Britton myönsi syyllisyytensä kaikkiin 63 syytekohtaan, joista 18 vakavampaa käsiteltiin korkeimman oikeuden menettelyssä. Istunnon alussa pääkäräjätuomari antoi nimenomaisen varoituksen tulevista tapahtumakuvauksista luonnehtien niitä ”käsittämättömäksi julmuudeksi” ja varoitti paikallaolijoita psykologisista reaktioista.
Näyttö rikoksista oli poikkeuksellisen laaja ja yksityiskohtainen, sisältäen digitaalisen aineiston, kuten chat-viestit sekä yhteensä 1090 kuvaa ja videota. Viestisovelluksia Adam oli käyttänyt sekä ryhmä- että yksityisviestintään, mutta perustanut myös omia keskustelukanavia – kuten ”Doggo Nightmare” – joilla mies oli julkaissut materiaaliaan jopa vuosien ajan.
Vaikka puolustus pyrki argumenteissaan korostamaan Adamin varhaista yhteistyötähalukkuutta ja katumusta, lieventävien seikkojen löytäminen oli puolustukselle vähintäänkin haastavaa. Edes väitteet siitä, että Adam olisi liioitellut tekojaan verkossa, eivät lopulta kantaneet, sillä videomateriaali osoitti kiistatta miehen todella toteuttaneen järkyttävät asiat, jotka oli väittänytkin tekevänsä.
Tuomarin esittämät tapahtumakuvaukset
Tuomion perusteluissaan tuomari Michael Grant esitti järkyttäviä tapahtumakuvauksia Adam Brittonin suorittamista teoista. Kuulet seuraavaksi suomennetun otteen häneen puheestaan. VAROITUS! Sisältö on äärimmäisen graafista.
Vuonna 2014 aloitit sopimattoman seksuaalisen kanssakäymisen omien sveitsinpaimenkoiriesi kanssa. Molemmat rikkomukset eläinsuojelulain 8 §:ää ja 9 §:ää vastaan koskivat näitä lemmikkikoiria.
Käyttäytymisesi kärjistyttyä näiden koirien kanssa, kun aloit kuvata tapahtumia tarkoituksenasi levittää materiaalia verkossa. Ainakin 23 eri kerralla kesäkuun 2020 ja joulukuun 2021 välisenä aikana kuvasit itseäsi eri tavoin ulostamassa ja virtsaamassa näiden koirien päälle. Annoit niiden syödä ulostetta myös suoraan peräaukostasi. Manipuloit koiria nuolemaan erektiossa olevaa penistäsi ja aiheutit uroskoiralle kipua lyömällä tai potkimalla sen penistä ja kivespusseja.
Kuten myöhemmin vielä kuullaan näissä tuomion perusteluissa, omien sanojesi mukaan toimintasi omien lemmikkiesi kanssa ei johtanut vakavaan vahinkoon tai kuolemaan, koska rakastit koiriasi. Tuon lausunnon ja tekojesi välillä on räikeä ristiriita, joka heijastaa vakavaa ymmärryksen puutetta.
Kolme muuta eläinsuojelulain 9 §:n vastaista rikosta koskivat kolmea erillistä koiraa, jotka olit hankkinut tuntemattomista lähteistä. Nämä rikokset tehtiin 17. marraskuuta 2020 ja 6. joulukuuta 2020. Veit nämä koirat syrjäisille paikoille ja tallensit itsesi tekemässä erilaisia tekoja:
- yritit antaa koiralle kielisuudelman
- suoritit suuseksiä koiran peräaukkoon ja emättimeen
- pakotit peniksesi koiran suuhun
- työnsit sormesi koiran peräaukkoon ja emättimeen
- sidoit köyden koiran kaulan ja kuonon ympärille ja nostit sen ylös maasta köyden avulla hengityksen rajoittamiseksi
Seksuaalinen toiminta, jonka aloitit omien koiriesi kanssa, johti lopulta rikollisen käyttäytymisesi eskaloitumiseen. Marraskuun 2020 ja huhtikuun 2022 välisenä aikana hankit 42 eri rotuista ja ikäistä koiraa, joita kidutit ja hyväksikäytit seksuaalisesti sadistisen nautinnon vuoksi. Tämä käyttäytyminen huipentui vähintään 39 eläimen tahalliseen tappamiseen.
Eläinten hankkimiseen käytit Gumtree-markkinapaikkaa ja osana tätä toimintaa rakensit usein suhteita omistajiin neuvotellaksesi koirien siirtämisestä huostaasi. Monet näistä omistajista olivat joutuneet vastahakoisesti luopumaan lemmikeistään mm. muuton tai työvelvoitteiden vuoksi. Osana petostasi otit valokuvia koirista ennen niiden kiduttamista ja tappamista ja lähetit valokuvat entisille omistajille osana valheellista tarinaa, jonka mukaan koirat viihtyivät uudessa ympäristössään.
Käytit maaseutukiinteistölläsi sijaitsevaa kuljetuskonttia kidutushuoneena, jossa hyväksikäytit ja tapoit joitakin näistä koirista. Kävit myös useissa syrjäisissä paikoissa Darwinin suurkaupunkialueen maaseudulla, joissa harjoitit seksuaalista toimintaa, kidutit ja tapoit muita koiria. Näissä eri paikoissa käytit matkapuhelimia ja kolmijalkaan kiinnitettyjä kameroita tallentaaksesi toimintasi kussakin tilanteessa, useimmiten eri kuvakulmista.
Osana tätä toimintaa ylläpidit salattua pilvipohjaista viestipalvelua, aluksi käyttäjätunnuksella ”Monster”. Palvelu mahdollisti turvallisen ja salatun tiedostojen jakamisen käyttäjien välillä. Tilin ainoana tarkoituksena oli keskustella muiden perverssien henkilöiden kanssa eläinrääkkäyksestä ja yhteisestä kiinnostuksestanne eläinten seksuaaliseen hyväksikäyttöön, kiduttamiseen ja tappamiseen.
Tammikuussa 2022 loitte samaan viestipalveluun toisen tilin käyttäjänimellä ”Cerberus”. Käytit tätä tiliä ladataksesi ja levittääksesi ottamiasi valokuvia ja tallenteita toiminnastanne. Ennen sitä muokkasit kuvia ja digitaalisia tallenteita peittämällä kasvosi ja muut yksityiskohdat, joiden perusteella sinut tai sijaintisi olisi voitu jäljittää.
Syytteessä 30 mainitut rikoksen tosiseikat ovat havainnollinen esimerkki käyttäytymisestäsi, kun jossain vaiheessa ennen joulukuuta 2020 hankit käyttöösi ruskean narttukoiran tuntemattomasta lähteestä. Veit koiran syrjäiseen paikkaan valtatien varrella ja nauhoitit itsesi kiduttamassa ja suorittamassa seksuaalisia tekoja, päätyen lopulta eläimen kuolemaan. Tekosi sisälsivät mm. seuraavaa:
- sidoit koiran kuonon ja kaulan mustalla teipillä hengityksen rajoittamiseksi
- kuristit koiraa ja masturboit penistäsi sen päätä vasten
- sidoit koiran kiinni tukkiin
- tunkeuduit sormella koiran emättimeen samalla kun vedit sitä hännästä
- työnsit veitsen koiran peräaukkoon ja puukotit koiraa toistuvasti kuonoon
- käytit veistä koiran etupuolisen lantion ja jalkojen alueen nahan irrottamiseen leikkaamalla ja kuorimalla ihoa
- käytit veistä koiran pään oikean puolen nahan irrottamiseen samalla tavalla
- leikkasit koiran oikean korvan irti
- työnsit peniksesi irronneeseen korvaan ja masturboit siihen
- puukotit toistuvasti koiran peräaukkoa, ennen kuin leikkasit sen sukupuolielimet irti koiran ollessa yhä elossa
- leikkasit auki koiran vatsan paljastaaksesi sen sisäelimet
- kävit lopuksi makuulle maahan ja vedit koiran sisäelimet yllesi masturboidaksesi niitä vasten ja lopulta ejakuloiden niihin
Toinen esimerkki: syytteiden 77–86 mukaiset rikokset liittyvät yhden aikuisen emokoiran ja sen yhdeksän koiranpennun seksuaaliseen hyväksikäyttöön, kiduttamiseen ja tappamiseen. Kyseinen tallenne johti ensimmäiseen nimettömään vihjeeseen eläinsuojeluviranomaisille.
22. lokakuuta 2021 kirjauduit viestipalveluun nimimerkillä ”Monster” ja lähetit viestin, jossa ilmoitit kohdistavasi äärimmäisen sadistisia ja poikkeavia tekoja emokoiraan ja sen pentuihin. Kolme päivää myöhemmin, 25. lokakuuta 2021, ostit koirat niiden omistajalta 150 dollarilla. Matkustit koirien kanssa takaisin syrjäiselle maaseudulle ja suoritit seuraavat teot:
- Otit koirat ulos autosta ja riisuit vaatteesi suorittaaksesi kaikki teot alasti
- Otit ensimmäisen pennun syliisi ja löit sitä 13 kertaa päähän vasaralla, jolloin sen kallo halkeili ja aivot valuivat puunrungolle
- Rohkaisit emokoiraa nuolemaan vuotaneen aivokudoksen
- Nostit toisen pennun, sahasit sen kahtia rautasahalla ja rohkaisit emoa syömään sen suolet
- Nostit kolmannen pennun, työnsit veitsen terän sen peräaukkoon ja sukupuolielimiin, jolloin veri valui valtoimenaan ulos
- Masturboit pitäen loukkaantunutta pentua sylissäsi ja työnsit sitten peniksesi sen peräaukkoon
- Nostit neljännen pennun, laitoit sen tukin päälle, astuit sen päälle koko painollasi, istuit sen päälle ja masturboit samalla, kun kuristit pentua toisella kädelläsi
- Nostit viidennen pennun, työnsit veitsen terän sen peräaukkoon ja sukupuolielimiin
- Nostit kuudennen pennun ja työnsit veitsen terän sen suuhun ja kurkkuun, kunnes terä ulottui pennun selän keskiosaan
- Nostit seitsemännen pennun, työnsit veitsen terän sen vatsaan ja leikkasit sen rinnasta sukupuolielimiin, jolloin pennun suolet putosivat ulos
- Rohkaisit emoa jälleen syömään suolet
- Nostit kahdeksannen pennun ja murskasit sen jalat käsillä vääntäen
- Tämän jälkeen työnsit veitsen terän sen vatsan yläosaan paljastaen sisäelimet
- Rohkaisit emoa jälleen syömään sisäelimet ennen kuin sahasit pennun pään irti rautasahalla
- Asetit pennun irrotetun pään peniksellesi masturboidessasi
- Tämän jälkeen pidit emokoiran suuta väkisin auki, kun virtsasit sen kurkkuun
- Sidoit emokoiran ja teippasit sen suun kiinni sekä etu- ja takajalat yhteen
- Löit emokoiraa päähän yhdeksän kertaa noin metrin pituisella tuntemattomalla puuesineellä ja vielä 20 kertaa vasaralla
- Pistit veitsellä koiraa sen vasemman etujalan takaosaan ja amputoit siltä kaksi maitorauhasta
- Viilsit veitsellä koiran vatsaan paljastaen sen sisäelimet ja työnsit kolme kuollutta pentua tyhjään vatsaonteloon
Yhdeksäs pentu onnistui piiloutumaan onttoon puunrunkoon, josta löysit sen myöhemmin ja puukotit sitten kuoliaaksi rungossa olevan halkeaman lävitse. Kuvasit kaiken edellä mainitun toiminnan, lukuun ottamatta yhdeksännen pennun tappamista.
Tämä antaa yleisesti ottaen edustavan kuvan rikoksiisi liittyvästä toiminnasta. Muiden tähän luokkaan kuuluvien törkeiden rikosten tosiseikat ovat yhtä kauhistuttavia, vaikka toiminnassa onkin joitakin eroja. Jo kuvaamieni tekojen lisäksi toimintaan kuului myös seuraavia asioita:
- Koiran peräaukon ja sukupuolielinten alueen lyöminen puisella esineellä
- Puuesineen työntäminen koiran kurkkuun sekä syvälle koiran peräaukkoon
- Suuseksin suorittaminen koiran emättimelle tai penikselle ja kivespusseille
- Peniksen työntäminen koiran suuhun
- Koiran pakottaminen selälleen ja sen jalkojen sitominen köydellä tähtiasentoon
- Koiran ulkoisen emättimen leikkaaminen irti pihdeillä ja keittiöveitsellä
- Veitsen työntäminen koiran emättimeen
- Koiran amputoidun vaginan syöttäminen toiselle koiralle
- Masturbointi koiran irti leikattuun emättimeen
- Kolmihaaraisen ongenkoukun työntäminen koiran emättimeen ja sen repiminen ulos voimalla
- Ruuvimeisselin ja lasipullon toistuva työntäminen koiran peräaukkoon
- Koiran peniksen leikkaaminen irti veitsen avulla
- Toistuva koiran kivespussien lyöminen metallivasaralla
- Koiran kivespussin leikkaaminen auki tai murskaaminen pihdeillä
- Neulojen työntäminen koiran kivespusseihin
- Koiran jalan katkaiseminen rautasahalla
- Koiran hännän katkaiseminen kirveellä tai pulttileikkureilla
- Koiran kynsien repiminen irti pihtien avulla
- Koiran sukuelinten polttaminen sytyttimellä tai puhalluslampulla
- Koiran kurkun viiltäminen niin, että veri roiskui peniksellesi masturboinnin aikana
Rangaistuksen arviointi ja tuomio
Rangaistuksen arvioinnissa tuomioistuin painotti tekojen kokonaistörkeyttä, suunnitelmallisuutta ja pitkää kestoa. Pääkäräjätuomari Michael Grant kuvasi 39 törkeää eläinrääkkäystä pahimman luokan rikoksiksi, joista jokainen ansaitsisi lain salliman enimmäisrangaistuksen. Hänen mukaansa oli miltei mahdotonta kuvitella mitään pahempaa, korostaen erityisesti välineiden käyttöä, petosta uhrien omistajia kohtaan ja miten Adam oli nauttinut tuskan tuottamisesta palaten tallenteisiin myös myöhemmin seksuaalista tyydytystä saadakseen. Oikeuden mukaan oli myös ilmiselvää, että Adam olisi jatkanut tekojaan, ellei poliisi olisi onnistunut pysäyttämään häntä.
Rangaistusta mitatessaan tuomioistuin määräsi jokaisesta 39 törkeästä eläinrääkkäyksestä 19 kuukauden vankeusrangaistuksen, joista valtaosa määrättiin suoritettavaksi samanaikaisesti kokonaisuusperiaatteen mukaisesti. Yhteenlasketuksi ajaksi muodostui näin ollen 7 vuotta ja 11 kuukautta, taannehtivasti laskettuna kiinniottopäivästä 22. huhtikuuta 2022. Vähäisemmät rikokset mukaan lukien tuomioistuin vahvisti kokonaisrangaistukseksi 10 vuotta ja 5 kuukautta vankeutta, josta miehen olisi suoritettava vähintään kuusi vuotta. Lisäksi määrättiin elinikäinen eläintenpitokielto sekä kaikkien 44 todiste-esineen menetys valtiolle.
Yksi merkittävä seikka rangaistuksen ankaruutta arvioitaessa oli rikosten tekohetkellä voimassa ollut lainsäädäntö. Koska rikokset oli toteutettu ennen uuden lain voimaantuloa, törkeästä eläinrääkkäyksestä voitiin määrätä enimmillään kaksi vuotta vankeutta tekoa kohden. Uusi – marraskuussa 2022 voimaan astunut – ”Animal Protection Act” -laki olisi mahdollistanut vastaavista yksittäisistä teoista jopa viisi vuotta vankeutta, mutta rikosten tapahtuma-ajan sijoittuessa lakimuutosta edeltävään aikaan, Adam Britton tuomittiin vanhan lain perusteella.
Seuraukset ja uhrien ääni
Adam Brittonin vaimo Erin, joka oli ollut pidätyksen aikaan työmatkalla toisaalla, oli saanut tiedon miehensä pidätyksestä asianajajansa kautta. Syytteet eläimiin kohdistuneesta väkivallasta ja seksuaalisesta hyväksikäytöstä olivat tulleet hänelle täytenä yllätyksenä. Erin itse on kuvaillut ensireaktionaan kokeneensa täydellistä epäuskoa ja fyysistä pahoinvointia, ja menettäneensä tapauksen myötä paitsi kotinsa myös rakkaan elämäntyönsä. Traumaa hän on käsitellyt myöhemmin ammattilaisen tuella.
Yhteiselo Adamin kumppanina ei ollut antanut Erinille vuosien aikana minkäänlaista syytä epäillä aviomiestään rikollisista toimista. Viranomaisten tutkinta olikin osoittanut nopeasti, että Erin ei ollut todella tiennyt mitään Adamin synkästä kaksoiselämästä. Adam oli pitänyt taitavasti rikollisen toimintansa julkisivun takana piilossa, ajoittaen tekonsa tilanteisiin, joissa talo ja pihapiiri olivat olleet hänen yksinomaisessa käytössään.
Petetyille koiranomistajille paljastunut tapaus oli ollut yhtä lailla tuhoisa. Harkittu ja systemaattinen petos oli ollut myös oikeuden mielestä erittäin raskauttava tekijä, sillä eläimiin ja heidän omistajiinsa kohdistettu luottamus oli ollut tärkeä väline rikosten mahdollistamisessa.
Ammatillisessa yhteisössä tapaus aiheutti niin ikään syvää järkytystä, sillä Adam oli tunnettu laajasti kansainvälisissä luontotuotannoissa esiintyneenä krokotiiliasiantuntijana, ja monet kollegat olivat pitäneet häntä pitkään alansa huippuna. Yksikään hänen kanssaan työskennelleistä ihmisistä ei ollut missään vaiheessa osannut epäillä miehen julkisivun taakse kätkeytyvän myös rikollista toimintaa. Oikeudenkäynnin jälkeen Adam Brittonia koskevat viittaukset ohjelmissa ja tutkimuksissa poistettiin, ja hänen asemansa tiedeyhteisössä on pyritty hävittämään tietoisesti.
