Cheri Sue Hartman syntyi huhtikuussa 1985 Fort Waynen kaupungissa Indianassa vanhemmilleen Connie ja John Hartmanille. Isän varhaisen poismenon jälkeen Cheri ja hänen vanhempi siskonsa Amy jäivät äitinsä vastuulle, mutta taloudellisista vaikeuksista huolimatta Connie turvasi perheensä toimeentulon huolehtien parhaansa mukaan molempien tyttäriensä tarpeista. Äiti Connie korostikin kuvauksien mukaan kasvatuksessaan ensisijaisesti juuri perheen yhtenäisyyttä, vaikka taloudelliset paineet olivat jatkuvasti läsnä isän poismenon jälkeen.
Cherin varhaisesta lapsuudesta ja nuoruusvuosista ei löydy julkisista lähteistä kovin yksityiskohtaisia tietoja. Hänen lapsuutensa sujui kuitenkin rauhallisesti, ja nuori tyttö piti isosiskoaan Amya tärkeimpänä esikuvanaan ja turvanaan. Teini-ikäisenä häntä on kuvattu lähteissä hieman levottomaksi ja toisinaan ongelmalliseksi nuoreksi, mutta kaiken kaikkiaan läheiset ystävät ja perhe ovat luonnehtineet häntä lämpimäksi ihmiseksi, joka asetti muiden tarpeet itsensä edelle. Koulumenestyksen tiedetään olleen vaihtelevaa erityisesti isän kuoleman jälkeen, mutta ystäväpiirin ja perheen tuen avulla hän jaksoi kaikesta huolimatta uskoa parempaan huomiseen.
Kostosuunnitelma
Kaveripiirinsä kautta 17-vuotias Cheri oli tutustunut myös hieman itseään vanhempiin henkilöihin, joiden kanssa hänen kerrotaan viettäneen satunnaisesti aikaa niin juhlissa kuin arjen keskellä. Näistä henkilöistä 19-vuotias Rheann Kelly oli seurustellut aikaisemmin itseään kolme vuotta vanhemman Christopher Hovisin kanssa, mutta sittemmin eronnut pari oli pysynyt yhä ystävinä viettäen aikaa yhdessä samassa kaveriporukassa. Samaan tiiviiseen ryhmään kuuluivat myös 21-vuotias Christine Johnston sekä hänen poikaystävänsä 23-vuotias Ronrico Hatch – nuorella parilla oli myös yhteinen vauva. Heidän lisäkseen samaan viiden henkilön ryhmään kuului vielä 21-vuotias Brett Marks.
Järkyttävään tapaukseen eskaloitunut konflikti oli saanut alkunsa jo noin viikkoa aikaisemmin, kun Cheri oli väitteiden mukaan lausunut edellä mainittua ryhmää loukanneen rasistisen kommentin. Tytön puheista suuttunut 23-vuotias Ronrico Hatch oli tuolloin lyönyt Cheriä avokämmenellä kasvoihin, jonka jälkiseurauksena tapauksesta järkyttynyt Cheri oli tehnyt pahoinpitelystä ilmoituksen viranomaisille. Tapausta selvitettäessä viisihenkinen ryhmä oli kuitenkin päättäväisesti kiistänyt fyysisen kontaktin, mutta tapauksesta syntynyt katkeruus oli istutettu jo lähtemättömästi viisikon mieliin.
Murhayö
Maanantai-iltana, 19. elokuuta 2002, sama – viidestä nuoresta koostuva – seurue kokoontui Fort Waynessa sijaitsevaan yksityisasuntoon juoden tequilaa ja muita alkoholijuomia. Keskustelun palattua illan aikana jälleen Cheriin, Brett Marks kertoi tytön uhanneen “ampua” kohti Ronricon ja Christinen talon, ja väitti että, Cheri oli flirttaillut Christopher Hovisin kanssa. Entiseen poikaystäväänsä kohdistuneesta väitetystä kiinnostuksesta kuultuaan mustasukkainen Rheann menetti lopulta täysin malttinsa, ja ilmoitti paikalla oleville ystävilleen aikovansa ”hakata” Cherin.
Ryhmä alkoikin oitis Rheannan suuttumuksen saattelemana suunnittelemaan rangaistusta Cherin nöyryyttämiseksi. Lyhyen palaverin jälkeen ryhmä päätyikin lopulta yhteiseen päätöksen, tarkoituksenaan kaapata ja kuljettaa tyttö syrjäiselle alueelle, jossa tämä hakattaisiin ja pakotettaisiin sitten kävelemään takaisin kotiinsa ilman vaatteita. Cherin tiedettiin kuitenkin olevan työvuorossa Arby’s-ravintolassa aina klo 23 asti illalla, joten ryhmä päätti suorittaa väijytyksen ja kaapata hänet mukaansa 17-vuotiaan tytön palattua takaisin kotiinsa.
Viisihenkinen Ryhmä lähtikin matkaan Rheann Kellyn omistamalla sinisellä 92-mallisella Chevrolet Corsicalla suunnaten matkansa kohti Cherin Sinclair Streetillä sijaitsevaa kotia. Autoa ohjasi Rheannan entinen poikaystävä Christopher Hovis. Perille päästyään Rheann ja Christine piiloutuivat talon vierellä olevien pensaiden varjoon, poikien jäädessä autoon hieman etäämmälle.
Cherin viimein saavuttua töistä hieman klo 23 jälkeen illalla, hän pysäköi autonsa rutiininomaisesti tien viereen. Noustuaan autosta, yhä työvaatteisiinsa pukeutunut Cheri ryhtyi kävelemään kotiaan kohti täysin tietämättömänä edessä odottavasta väijytyksestä.
Cherin ehdittyä riittävän lähelle pensaikossa piileksivää kaksikkoa, Rheann hyökkäsi esiin vaatien Cheriltä kommenttia hänen ex-poikaystävänsä väitettyyn liehittelyyn. Cherin kiistettyä väitteen, Rheann iski tätä nyrkillään kasvoihin kaataen pahaa-aavistamattoman uhrinsa asfaltille. Myös Christine Johnstonin liityttyä mukaan hyökkäykseen Cheri yritti parhaansa mukaan suojata itseään käsivarsillaan, molempien tyttöjen jatkaessa maassa makaavan uhrinsa potkimista, kohdistaen iskunsa lähinnä kasvoihin ja keskivartaloon.
Vain hetken kestäneen hyökkäyksen jälkeen – hengästyneen Cherin maatessa yhä kylmällä asfaltilla – myös etäämmällä odottaneet pojat saapuivat autollaan paikalle. Ronricon tartuttua kovakouraisesti Cheriin hän raahasi vastustelevan tytön väkisin auton takapenkille ja myös muiden ahtauduttua takaisin kyytiin Christopher Hovis kaasutti välittömästi pois paikalta.
Nuorten tietämättä utelias naapuri oli kuitenkin seurannut tilannetta olohuoneen ikkunastaan ja nähnyt kuinka kaksi nuorta miestä olivat heittäneet tytön maahan ja pakottaneet tämän sitten autoonsa. Chevrolet Corsican kiihdytettyä tämän jälkeen pois paikalta, hän oli soittanut välittömästi poliisille klo 23:08, laukaisten samalla ensimmäisen virallisen ilmoituksen mahdollisesta kaappauksesta. Poliisipartion saavuttua paikalle he olivat havainneet maassa avainnipun sekä oksennusta, viitaten mahdolliseen kamppailuun tukien silminnäkijän väitettä mahdollisesta väkivaltaisesta kaappauksesta.
Christopher Hovisin suunnattua sinisen Chevrolet Corsican kohti pohjoista, ryhmä aloitti noin kaksikymmentä minuuttia kestävän matkansa kohti syrjäistä peltoaluetta Dupont Roadin varrella. Vihamielinen ilmapiiri syvensi vain entisestään Cherin kokemaa pelkoa ja nöyryytystä, samalla kun takapenkille ahtautuneet Ronrico, Brett ja Christine painoivat jaloillaan ahtaassa jalkatilassa selällään makaavaan uhrinsa tiukasti lattiaa vasten. Uhrin nöyryytys jatkuikin koko matkan ajan etupenkillä istuneen Rheann Kellyn jatkaessa Cherin nimittelyä ja syyttelyä, takapenkillä istuvien poikien riisuessa jo matkan aikana osan uhrinsa vaatteista.
Saavuttuaan pellon laidalle noin kello 23:30, koko ryhmä astui ulos autosta Cheri mukanaan, jonka jälkeen Rheann Kelly ja Christine Johnston pakottivat uhrinsa riisumaan loput vaatteensa. Cherin seisoessa lopulta alastomana kahden tytön edessä, Rheann hyökkäsi uudelleen tämän kimppuun, lyöden uhriaan jälleen nyrkillä kasvoihin. Iskun voimasta selälleen maahan kaatunut Cheri joutui tämän jälkeen jälleen järjettömän hyökkäyksen kohteeksi, kun Rheann ja Christine jatkoivat maassa makaavan uhrinsa pahoinpitelyä.
Kun Rheann Kelly joutui viimein perääntymään tilanteesta lyöntien voimasta turvonneiden käsiensä kipeydyttyä, hän kysyi Cheriltä ivallisesti seurustelisiko tämä mieluummin lihavan vain ruman miehen kanssa. Alaston Cheri, joka oli jo täysin murtunut ja ryhmän armoilla, vastasi tekevänsä mitä tahansa, jos hänet vain jätettäisiin rauhaan. Nämä sanat, eivät kuitenkaan odotetusti herättäneet viisikossa Cherin toivomaa myötätuntoa – jos jotakin ne näyttivät lähinnä vain ruokkivan heidän raivoaan.
Yhtäkkiä – kuin pahoinpitelyn ja nöyryytyksen huipentumana – Christopher lähestyi polvilleen noussutta Cheriä musta 9 mm pistooli kädessään. Uhattuaan ampua Cherin, jos tämä ei toimisi ohjeiden mukaan, hän pakotti itkuisen tytön avaamaan suunsa ja painoi piipun vasten uhrinsa kitalakea. Tässä vaiheessa tilannetta vierestä seurannut Ronrico tarttui yllättäen pistooliin, ja pakotettuaan pistoolin jälleen uhrin suuhun hän laukaisi aseen epäröimättä, aiheuttaen Cherin välittömän kuoleman.
Pako ja murhan peittely
Kun ryhmä oli palannut takaisin autolleen täyden sokin vallitessa, he päättivät yhdessä tuumin hävittää jälkensä. Cherin teloitustyylinen ampuminen oli ylittänyt alkuperäisen suunnitelman totaalisesti muuttaen nöyryyttävän rangaistuksen tahalliseksi murhaksi. Niinpä, ajettuaan lähimmälle bensa-asemalle, ryhmä tankkasi auton ja täytti erillisen kanisterin bensiinillä, jonka jälkeen Rheann Kelly lastasi mukaansa vielä muutamia virvoitusjuomia ja välipaloja ostoksia maksaessaan.
Palattuaan huoltoasemalta takaisin syrjäiselle pellolle noin puolen tunnin kuluttua Rheann Kelly ja Christine Johnston yrittivät turhaan etsiä Cherin kadonneita kenkiä taskulampun valossa. Sillä välin Christopher Hovis valeli pellolla makaavan ruumiin bensalla, jonka jälkeen hän yhdessä Ronricon kanssa häpäisi uhrinsa vielä viimeisen kerran virtsaamalla tämän alastoman ruumiin ylle.
Poltettuaan ruumiin seurue poistui viimein pellolta ja suuntasi matkansa Auburnin kaupunkiin, jossa Rheann Kelly kävi tuttavansa luona perimässä aikaisempia velkojaan. Rahojen avulla oli tarkoitus hankkia paitsi lisää polttoainetta, myös säilyttää pikaisen visiitin kautta vaikutelma normaalista käyttäytymisestä ryhmän pyrkimyksenä peitellä jälkiään heti murhan jälkeen. Rheann Kellyn käydessä samalla vessassa hän joutui selittelemään tuttavalleen mutaisia kenkiään, keksien nopeasti tarinan auton juuttumisesta ojaan matkan varrella.
Seuraavaksi ryhmä jatkoi matkaansa kohti Detroitia. Noin 260 km pituinen matka kesti yhteensä miltei kolme tuntia. Noin 55 km ajettuaan he pysähtyivät jälleen Angolassa sijaitsevalle huoltoasemalle, jossa Ronrico Hatch valeli Cheriltä riisutut alushousut bensiinillä ja sytytti ne tuleen yrittäen hankkiutua jälleen eroon yhdestä todisteesta.
Ronricon toimet eivät tosin olleet jääneet täysin huomaamatta ulkopuolisilta siitäkään huolimatta, että mies oli suorittanut toimensa syrjäisellä paikalla huoltoaseman pysäköintialueen reunalla. Eräs huoltoaseman työntekijä oli nimittäin ilmoittanut omituisesta havainnostaan paikalliselle poliisille, mutta seurue oli ehtinyt poistua jo paikalta ennen partioiden saapumista huoltoasemalle.
Ryhmän saavuttua määränpäähänsä Detroitiin he majoittuivat kaupungin laidalla sijainneeseen halpaan motelliin yön ajaksi. Tarkoitus oli lähinnä kerätä ajatuksia seuraavasta siirrosta, sillä kaikki olivat jo hyvin tietoisia poliisin aloittamasta kadonneen henkilön etsinnästä. Yöllä käytyjen keskustelujen aikana pohdittiin mm. autosta luopumista tai sen värin vaihtamista, mutta aamun koitteessa he suuntasivat yksimielisesti takaisin kohti Indianaa ”paremman suunnitelman ja rahan puutteessa”.
Amber Alert ja pidätykset
Hieman aiemmin samana tiistaiaamuna, 20. elokuuta, Fort Waynen poliisi ja Indianan viranomaiset olivat jo julkaisseet osavaltion ensimmäisen Amber-hälytyksen. Hälytyksessä kuvattiin yksityiskohtaisesti Rheann Kellyn omistama sininen, vuoden 1992 mallinen Chevrolet Corsica rekisteritunnuksineen sekä 17-vuotias Cheri Sue Hartman, joka oli kaapattu edellisiltana kotinsa lähettyviltä Arby’s-ravintolan työuniformu yllään.
Myöhemmin iltapäivällä noin kello 14.00, Amber-hälytyksestä kuullut rekka-auton kuljettaja havaitsi kuvauksen mukaisen sinisen auton Auburnin pohjoispuolella. Miehen antaman ilmoituksen perusteella Indianan osavaltion viranomaiset yhdessä Auburnin poliisin kanssa, paikansivat nopeasti ilmoitetun ajoneuvon ja suorittivat pysäytyksen moottoritien ramppialueella. Takaa-ajoon varautuneet partiot pääsivätkin tällä kertaa vähällä, sillä kaikki viisi henkilöä – Rheann Kelly, Christine Johnston, Christopher Hovis, Ronrico Hatch ja Brett Marks – antautuivat välittömästi ilman vastarintaa. Paikalle saapuikin nopeasti useita tukipartioita, ja epäillyt istutettiin kahlehdittuina moottoritien reunalle odottamaan kuljetusta Auburnin poliisiasemalle tarkempia kuulusteluja varten.
Moottoritien varrella suoritetussa henkilö- ja ajoneuvoetsinnässä kerättiin välittömästi useita todisteita, kuten takaluukusta löydetty Cherin rannekello sekä 9 millinen murha-ase Brett Marksin housuista. Kaikki epäillyt kuljetettiin hieman myöhemmin kukin erikseen poliisiasemalle ja sijoitettiin erillisiin kuulusteluhuoneisiin, jotta epäillyt eivät pystyisi sopimaan kertomuksistaan.
Kuulustelut ja tutkinta
Kuulustelut Auburnin poliisiasemalla aloitettiin pian pysäytyksen jälkeen paljastaen nopeasti ryhmän liikkeet edelliseltä illalta. Christopher Hovis murtui kuulustelussa ensimmäisenä ja ohjasi poliisit suoraan ruumiin luokse Dupont Roadin varrelle Pohjois-Allenin piirikunnassa. Ruumis löydettiin kello 19:45 syrjäiseltä pellolta tunnistamattomaksi palaneena, vaikeuttaen näiltä osin merkittävästi alustavaa henkilöllisyyden vahvistamista.
Rikospaikan ympäristöstä löydettiin välittömästi myös muita fyysisiä todisteita. Muun muassa auton renkaiden jäljet sopivat täydellisesti Rheann Kellyn omistaman Chevrolet Corsican kulutuspintoihin. Tämän lisäksi myös kerätyt kenkäjäljet vastasivat ryhmän jalkineita – mukaan lukien Rheann Kellyn ja Christine Johnstonin mutaiset kengät, joita naiset olivat huonolla menestyksellä yrittäneet puhdistaa ennen kiinnijäämistään. Fort Waynen poliisilaitoksen tiedottaja Robin Thompson vahvisti myöhemmin, että löydetyt jäljet linkittyivät suoraan kaappaukseen ja murhaan, tukien alustavia syytteitä myös vapaudenriistosta ja ruumiin häpäisystä.
Kuulustelut etenivät tämän jälkeen nopeasti, kun tutkijat vertasivat jokaisen epäillyn kertomuksia toisiinsa. Heidän lausuntonsa alkoivatkin pian osoittaa merkittäviä ristiriitoja keskenään. Kukin epäilty yritti ensin vähätellä omaa rooliaan muita syytellen, mutta poliisin esitettyä heille fyysisiä todisteita, kuten murha-aseen, uhrin vaatteiden jäänteitä ja autosta takavarikoidun Cherin kellon, kunkin epäillyn puolustus alkoi vähitellen murentua.
Tutkijat rakensivatkin vähitellen tarkan aikajanan iltayhdeksästä aina seuraavaan aamuun asti. Viranomaisten osoitettua, että kaikki tekniset todisteet ja lausunnot viittasivat kiistatta samaan tapahtumaketjuun, seurasi sarja tunnustuksia, joiden myötä tapauksen keskeiset vaiheet saatiin täsmällisesti selvitettyä. Kuulustelujen loppuun mennessä poliisilla olikin hallussaan yhtenäinen ja kronologinen kertomus sieppauksesta aina murhaan ja todisteiden peittelyyn, jonka yksityiskohdat vastasivat paitsi rikospaikalta löytyneitä todisteita myös ruumiinavauksessa tehtyjä havaintoja.
Ruumiinavaus
Pahasti palaneen ruumiin täydellinen ruumiinavaus suoritettiin vasta maanantaina 26. elokuuta 2002 Allenin piirikunnan oikeuslääketieteellisessä yksikössä Fort Waynessa, Indianassa. Toimenpiteen suoritti piirikunnan kuolinsyyntutkinnan yksikkö yhteistyössä paikallisen poliisin ja syyttäjän kanssa, tavoitteenaan vahvistaa henkilöllisyys, kuolinsyy ja vammojen laatu tulevaa oikeusprosessia varten. Henkilöllisyys vahvistettiin hammastietojen ja DNA-näytteiden perusteella, sillä palovammat olivat tuhonneet suurelta osin kasvojen ja vartalon tunnistettavat piirteet.
Ruumiinavausraportti paljastikin järkyttävät yksityiskohdat teon raakuudesta. Merkittävin havainto oli luonnollisesti yksittäinen suun kautta kallon lävistänyt ampumahaava, aiheutettu 9 millisellä pistoolilla lähietäisyydeltä. Luoti oli tunkeutunut suun limakalvon läpi, lävistäen kielen ja kovan suulaen, ja jatkanut kulkuaan kohti etuotsalohkoa, aiheuttaen massiivisen aivokudostuhon. Kuolema oli ollut välitön. Suun sisäpinnalla todettiin mustunut palojälki ja ruutikaasujen aiheuttamaa palamista, jotka olivat syntyneet aseen piipusta purkautuneen suuliekin vaikutuksesta. Luodin – halkaisijaltaan noin kahden senttimetrin levyinen – poistumisaukko sijaitsi otsan alueella, ja sen ympärillä näkyi palovammoja, ihon repeämiä ja kudosvaurioita.
Vaikka ruumis oli yritetty hävittää polttamalla, palaminen oli jäänyt vajaaksi ja osittaiseksi. Syvemmät ihokerrokset paljastivatkin useita pitkittyneeseen väkivaltaan viittaavia merkkejä – mm. kasvojen, kaulan, rintakehän ja raajojen alueilla havaittiin turvotusta, pehmytkudosvaurioita ja sisäistä verenvuotoa. Patologi kuvasi vammoja vakaviksi. Havaitut mustelmat olivat pyöreitä ja lineaarisia, ja niihin liittyvä verenvuoto ja tulehdusreaktiot viittasivat vammojen syntyneen jo ennen uhrin kuolemaa.
Oikeudenkäynnit ja tuomiot
Allenin piirikunnan syyttäjäviranomainen nosti syytteet kaikkia viittä henkilöä vastaan. Esitetyt syytteet olivat poikkeuksellisen vakavia ja monimuotoisia – ne perustuivat sekä Cheri Sue Hartmanin sieppaukseen, pahoinpitelyyn ja murhaan, että tekojen jälkeisiin peittely-yrityksiin sekä ruumiin häpäisemiseen.
Syytekokonaisuus kuvasti tekojen äärimmäistä julmuutta ja järjestelmällisyyttä. Kyse ei siis syyttäjän mukaan ollut vain hetken mielijohteesta, vaan harkitusta väkivallanteosta, jossa jokainen osallinen osallistui eri vaiheisiin — aina sieppauksesta ruumiin hävittämiseen ja todisteiden tuhoamiseen.
Syyttäjän mukaan esitetyt syytteet kuvastivat ryhmän toteuttamien tekojen tarkkaa suunnitelmallisuutta ja yhteistä tahtotilaa. Alun perin Cherin rasistisen kommentin ja väitettyyn flirttailuun liittyvä kostomotiivi oli illan aikana paisunut hallitsemattomaksi väkivallanteoksi ja lopulta henkirikokseksi. Syyttäjän esittämien todisteiden mukaan teko muodostui yhtenäisestä tapahtumaketjusta, jossa jokainen ryhmän jäsen osallistui aktiivisesti eri vaiheisiin.
Oikeudenkäynnit alkoivat Allenin piirikunnan ylemmässä alioikeudessa Fort Waynessa vuonna 2003. Käsittelyt etenivät vaiheittain, osittain tunnustusten ja syyttäjän kanssa tehtyjen yhteistyösopimusten perusteella. Ensimmäisenä oikeuden eteen tuotiin Rheann Kelly, jonka neljä päivää kestänyt oikeudenkäynti alkoi marraskuussa 2003. Käsittelyn päätteeksi valamiehistö totesi hänet syylliseksi kaikkiin syytteisiin, ja tuomari määräsi hänelle 75 vuoden vankeusrangaistuksen, perustellen päätöstään Rheann Kellyn keskeisellä roolilla tapahtumien aloittajana ja mustasukkaisuudesta kumpuavan väkivallan lietsojana.
Christopher Hovis oli sen sijaan ollut tapahtumien keskeinen logistiikasta vastaava osapuoli. Hän oli ajanut Chevrolet Corsicaa sieppauksen aikana, valellut ruumiin bensalla ja osallistunut tämän jälkeen ruumiin häpäisyyn virtsaamalla sen päälle yhdessä Ronrico Hatchin kanssa. Kuulusteluissa Christopher oli kuitenkin johdattanut poliisit pellolle Cheri Sue Hartmanin ruumiin luokse, ja hänen yhteistyönsä tutkinnassa, yhdistettynä aiempiin lausuntoihin, muodostikin syyttäjän käyttämän keskeisen todisteen. Syvästi tekojaan katunut Christopher olikin tehnyt syyttäjän kanssa sopimuksen ja tunnustamalla syyllisyytensä kuuteen eri rikokseen hänelle määrättiin lopulta 70 vuoden vankeusrangaistus.
Brett Marks seurasi Christopher Hovisia oikeuden eteen ja tunnusti syyllisyytensä ryöstöön, rikolliseen jengitoimintaan ja luvattomaan aseen hallussapitoon. Hän myönsi soittaneensa Cherille Arby’s-ravintolaan saadakseen selville tämän työvuoron päättymisajan ja osallistuneensa uhrin pahoinpitelyyn ja riisumiseen syrjäisellä peltoalueella. Brett Marks tuomittiin rikoksistaan 35 vuoden vankeuteen.
Christine Johnston tunnusti Brett Marksin tapaan syyllisyytensä ryöstöön ja rikolliseen jengitoimintaan osana syyttäjän kanssa tekemäänsä sopimusta. Syyttäjä oli luopunut vakavammista syytteistä vastineeksi hänen yhteistyöstään oikeuden edessä. Christine Johnston mm. todisti muita vastaan kuvaten yksityiskohtaisesti Cherin nöyryyttämistä – miten uhri oli riisuttu vaatteistaan ja hänen kellonsa oli viety autossa matkalla pellolle. Christine Johnston sai rikoksistaan 25 vuoden vankeusrangaistuksen.
Ryhmän jäsenistä viimeisenä oikeuden eteen tuotiin Ronrico Hatch, jota vastaan oli nostettu syytteet murhasta ja ruumiin häpäisystä. Koska juuri hän oli ampunut uhria suuhun aiheuttaen tämän välittömän kuoleman, syyttäjä vaati nuorelle miehelle kuolemanrangaistusta. Ronrico Hatchin myöhemmän tunnustuksen ansiosta hän kuitenkin välttyi kuolemantuomiolta, jonka seurauksensa hänet määrättiinkin elinkautiseen vankeuteen ilman ehdonalaisen mahdollisuutta.
Nykytilanne
Rheann Kellyn valitusprosessi eteni myöhemmin Indianan valitustuomioistuimessa, jonka lopputuloksensa hänen tuomionsa lyheni 75 vuodesta 69 vuoteen. Tuomari vahvisti päätöksen marraskuussa 2004. Myöhempi lievennyspyyntö vuonna 2015 hylättiin, ja hän voin näin ollen anoa vapauteen ensimmäistä kertaa aikaisintaan vuonna 2039. Christopher Hovis haki niin ikään uutta oikeudenkäyntiä vuonna 2017, mutta kielteisen päätöksen myötä hänen 70 vuoden mittainen tuomionsa jäi voimaan. Myös Ronrico Hatchin, Christine Johnstonin ja Brett Marksin osalta tuomiot ovat säilyneet ennallaan.
