Louise Porton

Louise Porton syntyi Englannissa Rugbyn kaupungissa 22. elokuuta 1996. Muusta perheestään poiketen nuori tyttö vaikutti usein ulkopuoliselta ja vältteli yhteisiä perheaktiviteetteja. Hän myös käyttäytyi väkivaltaisesti sisaruksiaan ja serkkujaan kohtaan, jotka joutuivatkin olemaan tytön seurassa varuillaan.

Äiti Sharon lähti toisen miehen matkaan Louisen ollessa vasta 11-vuotias, jättäen kaikki kolme lastaan perheen isän hoidettavaksi. Louise otti yhtäkkisen lähdön raskaasti ja koki tulleensa oman äitinsä hylkäämäksi. Hän katkeroitui tapahtuman myötä niin pahasti, että torjui myöhemmin elämässään kaikki äitinsä yritykset luoda tyttäreensä uuden yhteyden.

Louise muuttaa pois kotoaan

16 vuotta täytettyään Louise muutti isänsä suostumuksella pois kotoaan. Hän oli ryhtynyt käyttämään runsaasti alkoholia sekä huumeita ja seksi alkoi hallita tytön elämää entistä enemmän. Hän harrasti seksiä usein jopa täysin tuntemattomien miesten kanssa tyydyttääkseen kyltymättömät tarpeensa.

Louise muuttui yhä vain epävakaammaksi ja rahasta alkoi muodostua tytölle pakkomielle. Hän vieraili viikonloppuisin isoäitinsä luona ja varasti tältä käteistä rahaa tai erilaisia tavaroita myydäkseen ne myöhemmin eteenpäin. Kun isoäiti tiedusteli lapsenlapseltaan kadonneista esineistä, tämä alkoi raivoamaan ja puolustelemaan itseään. Hän uhkasi lopettaa vierailut isoäitinsä luona tyystin, jos joutuisi vielä kuuntelemaan syytöksiä asiasta.

Louise olikin käyttänyt isoäitinsä hyväuskoisuutta vain hyväkseen. Vanhuksen sairastuttua Louise lopetti satunnaiset vierailunsa täysin ja kieltäytyi käymästä tämän luona vielä jopa sen jälkeen, kun lääkäri oli antanut naiselle vain vuorokauden elinaikaa. Isoäidin kuoltua Louise ei ilmestynyt edes tämän hautajaisiin, jonka jälkeen suurin osa perheestä ja sukulaisista katkaisivat välinsä tyttöön lopullisesti.

Louise kelpuutti seksikumppanikseen kenet tahansa, joka tarjosi hänelle kaipaamaansa huomiota. Hän oli kuitenkin viehättynyt aivan erityisesti etenkin varakkaisiin miehiin, jotka olivat valmiita ostamaan hänelle erilaisia lahjoja tai antoivat hänelle palveluksistaan käteistä rahaa. Louise kehuskelikin useissa Facebook-julkaisuissaan seksillä ansaitsemillaan tienesteillä. Muu perhe seurasi ahdistuneena tilanteen kehittymistä, sillä he olivat huolissaan erityisesti tytön turvallisuudesta.

Louise synnyttää ensimmäisen lapsensa

Lokakuussa 2014, vasta 18-vuotias Louise synnytti ensimmäisen tyttärensä Lexin. Äidin nuori ikä, heikko taloudellinen tilanne ja päämäärätön elämäntyyli loivat suuria haasteita pienen lapsen kasvatukselle. Tilanne kiristyi entisestään vain kaksi vuotta myöhemmin vuonna 2016, kun Louise sai toisen tyttärensä Scarlettin.

Louise oli jo muutaman vuoden ajan tapaillut miestä nimeltä Chris Draper, joka oli myös molempien tyttöjen biologinen isä. He eivät missään vaiheessa eläneet kuitenkaan varsinaisessa parisuhteessa, sillä Louise oli koko suhteen ajan lähinnä vain pelannut peliä miehen kanssa. Hän oli itseasiassa väittänyt miehelle toistuvasti, ettei kummatkaan tytöistä olleet oikeasti tämän lapsia. Hän jopa antoi nuorimmalle tyttärelleen eri sukunimen, uskotellakseen Chrisille, ettei tämä todella ollut tytön biologinen isä.

Louise teki kaikkensa pitääkseen tyttärensä erossa isästään. Nuorinta tytärtään Scarlettia Chris ei ollut koskaan edes tavannut. Äitinsä itsepintaisista valheista huolimatta Chris yritti sinnikkäästi useita kertoja saada tyttöjen huoltajuuden itselleen, mutta kerta toisensa jälkeen hän joutui pettymään. Jopa Louisen äiti Sharon oli tehnyt lastensuojelulle tiettäväksi tyttärensä kyvyttömyyden pitää huolta pienistä tyttäristään, mutta lukuisat ilmoitukset eivät johtaneet toimenpiteisiin.

Louise pyrki kontrolloimaan lapsiensa isän pyrkimyksiä olla yhteydessä tyttäriinsä muuttamalla Scarlettin syntymän jälkeen toiselle paikkakunnalle. Hän vuokrasi pienen asunnon äitinsä vanhalta ystävältä Leigh-Anne Bradleyltä. Asumus koostui vain yhdestä pienestä huoneesta, mikä loi uusia haasteita yksihuoltajaäidille ja hänen kahdelle pienelle tyttärelleen.

Oman määritelmänsä mukaan Louise toimi osa-aikaisena mallina, mutta käytännön tasolla tämä tarkoitti enneminkin seksityöläistä. Hän myi itsestään ottamiaan alastonkuvia ja tarjosi seksipalveluja maksua vastaan verkosta löytämilleen vieraille miehille. Hän tapasi asiakkaitaan jopa pienessä asunnossaan, jossa harrasti seksiä lasten nukkuessa samassa huoneessa.

Louise ei edes yrittänyt piilotella välinpitämättömyyttään omia lapsiaan kohtaan. Vuokranantajansa Leigh-Anne Bradleyn mukaan, Louise pyysi tätä katsomaan lastensa perään vähintään neljästi viikossa, äidin ollessa poissa useimmiten koko päivän pitkälle yöhön. Jos Leigh-Anne oli syystä tai toisesta estynyt katsomaan lasten perään, Louise kelpuutti kenet tahansa puolitutun henkilön vahtimaan lapsiaan. Hän asetti aina omat tarpeensa lastensa hoidon edelle. Käytännössä pienet tytöt olivat suurimman osan ajasta jonkun muun kuin oman äitinsä vastuulla.

Leigh-Anne oli huomauttanut Louisea jo useaan kertaan tämän asenteesta. Hän oli erityisen huolestunut etenkin siitä, miten lasten äänekkäät leikit tai itku saivat Louisen menettämään malttinsa täysin. Hän mm. kiroili lapsilleen äänekkäästi ja kehotti näitä pitämään suunsa kiinni tai antaisi tytöilleen todelliseen syyn itkeä. Erityisesti nuorempi, vasta 15kk ikäinen Scarlett tuntui käyvän usein äidin hermoille. Leigh-Anne todisti myös muutamia kertoja, miten Louise oli raahannut tyttäriään asuntonsa lattialla vetämällä näitä nilkoista.

Naisten väliset erimielisyydet soveliaista kasvatusmetodeista eskaloituivat nopeasti ja välit katkesivat lopulta kokonaan marraskuussa 2017. Louise onnistui hankkimaan itselleen ja tyttärilleen tilapäismajoituksen, joka sijaitsi sattumalta lähellä hänen siskonsa Karenin kotia.

Muusta perheestään poiketen Karen oli onnistunut säilyttämään läheiset välit siskoonsa. Hän kävikin tapaamassa Louisea ja tämän kahta tytärtä miltei päivittäin. Muutosta huolimatta Louise jatkoi elämäänsä entiseen tapaansa ja jätti tyttärensä nyt siskonsa Karenin hoidettavaksi aina tilaisuuden tullen.

Louise saattoi jättää tyttärensä yksin asuntoon nukkumaan tarjotessaan vieraille miehille seksipalveluja asunnon edustalle pysäköidyssä autossa, mutta toisinaan hän toi asiakkaat sisälle pieneen asuntoonsa. Karen kohtasi siskonsa useaan otteeseen kyseenalaistaen tämän arveluttavat elämäntavat ja painotti, että lasten hyvinvoinnin ja turvallisuuden tulisi aina olla etusijalla. Siskonsa neuvoista piittaamatta Louise kuitenkin jatkoi käytöstään, sillä hänen mielestään ongelmaa ei ollut, kunhan lapset vain nukkuivat.

Lexin omituiset sairaskohtaukset alkavat

Uuden vuoden jälkeen tilanne alkoi yhtäkkiä muuttua dramaattisesti. 2. tammikuuta 2018 Louise lähetti siskolleen Karenille tekstiviestin, jossa kertoi vanhemman tyttärensä saaneen jonkinlaisen kohtauksen. Hän oli yrittänyt saada apua lääketieteellistä neuvontaa välittävästä valtakunnallisesta numerosta ja odotti nyt yhteydenottoa takaisin.

Puhelussaan Louise kertoi Lexin saaneen kohtauksen katsellessaan televisiota, jonka yhteydessä tyttö oli lakannut hengittämästä joksikin aikaa. Puhelinneuvonnan kehotuksesta Louise lähti kuljettamaan tytärtään sairaalaan.

Lääkärit eivät kyenneet selvittämään kohtauksen syytä ja yön yli kestäneen tarkkailun jälkeen Lexi päätettiin kotiuttaa äitinsä huostaan seuraavana päivänä 3. tammikuuta. Tytön arveltiin sairastavan harvinaista rintaontelontulehdusta, johon hänelle määrättiin hoidoksi antibioottia.

Lexiä hoitavat lääkärit olivat panneet yöllisen käynnin aikana merkille äidin poikkeavan, suorastaan välinpitämättömän käytöksen. Louise ei tuntunut olevan lainkaan kiinnostunut tyttärensä terveydentilasta. Samaan aikaan kun lääkärit olivat työskennelleet kuumeisesti pienen tytön ympärillä, Louise oli loistanut poissaolollaan. Sen sijaan, että äiti olisi ollut pelokkaan tyttärensä tukena, hän otti itsestään alastonkuvia sairaalan WC-tiloissa ja lähetti otoksiaan seuranhakusivustolla tapaamilleen miehille.

Lexin terveydentilan yhtäkkinen romahtaminen oli vasta alkusoittoa. Seuraavana päivänä 4. tammikuuta 3-vuotias tyttö sai jälleen uuden kohtauksen. Tällä kertaa Louise otti yhteyttä suoraan yleiseen hätänumeroon ja kertoi tyttärensä lakanneen jälleen hengittämästä. Ensihoitajat, jotka saapuivat paikalle vain muutamia minuutteja myöhemmin, löysivät tytön tajuttomana asunnosta.

Hoitajat panivat merkille, että tyttö oli ollut tiedottomassa tilassa jo huomattavan ajan, sillä hänen huulensa, sormensa ja silmiensä ympärys olivat jo alkaneet sinertää. Ensiapu kuitenkin onnistui elvyttämään pienen tytön paikan päällä ja hänet kiidätettiin pikaisesti lähimpään sairaalaan.

Matkalla sairaalaan ensihoitajat seurasivat jälleen aitiopaikalta äidin merkillistä käytöstä. Itkuinen ja silminnähden hätääntynyt pikkutyttö yritti hakea äidiltään tukea, mutta Louise ei koskenut tyttäreensä koko ambulanssimatkan aikana. Äiti oli jälleen täysin uppoutunut viestittelemään vieraan miehen kanssa ja neuvotteli mieluummin alastonkuviensa hinnoista. Vasta sairaalassa hoitavan lääkärin huomautettua asiasta Louise rauhoittui vastahakoisesti tyttärensä vierelle ja lohdutti tätä.

Sairaalassa Lexiä hoidettiin korkeavirtaushapella ja hänelle suoritettiin lukuisia testejä. Hänet pidettiin tarkkailussa yhteensä neljän päivän ajan, mutta tälläkään kertaa lääkärit eivät kyenneet selvittämään varmuudella syytä äkillisen terveydentilan muutoksen takana.

Louise oli tälläkin kertaa pitänyt itsensä kiireisenä lähetellen itsestään sairaalan WC-tiloissa ottamiaan alastonkuvia. Hän oli myös sopinut maksullisesta seksistä sairaalan vartijan kanssa ja lähetellyt tämän kanssa yhteensä 87 tekstiviestiä. Näiden lisäksi hän oli tehnyt puhelimellaan myös useita huolestuttavia verkkohakuja, kuten ”mies tekee itsemurhan liimaamalla suunsa kiinni” sekä ”voiko tukkoinen nenä ja kiinni teipattu suu johtaa kuolemaan”.

Vain muutamia päiviä myöhemmin, 14. tammikuuta, Louise vei molemmat lapsena ulos puistoon yhdessä siskonsa Karenin kanssa, jossa he viettivät keskenään muutamia tunteja. Karen seurasi helpottuneena erityisesti Lexin leikkejä. Tyttö vaikutti erittäin hyvinvoivalta, eikä tämän muutamien päivien takaisista terveysongelmista tuntunut näkyvän jälkeäkään.

Illalla Louise tyttärineen tallentuivat asuinrakennuksensa käytävän valvontakameraan näiden palatessa kotiinsa illalla noin klo 18 aikoihin. Kuvamateriaali osoittaa, että kummankaan tytön terveydentilassa ei ollut havaittavissa muutosta huonompaan.

Noin kello 22.30 samana iltana Louise lähetti viestin miehelle, jossa kertoi hänellä olevan hankalaa 3-vuotiaan tyttärensä kanssa. Hän kirjoitti seuraavasti: ”Minulla on vain vaikeaa, kun kolmevuotiaani sairastaa sitä tappavaa flunssaa. Lääkärit kertoivat minulle, että hän tulee kuolemaan.” Hieman tämän jälkeen hän teki puhelimellaan jälleen uusia huolestuttavia verkkohakuja, kuten: ”Onko totta, että ulostat housuihisi, kun kuolet?”, ”Kuinka kauan hukkumisen jälkeen henkilö on mahdollista elvyttää?” sekä ”Kuinka kauan kestää, että ruumis kylmenee?”.

Louisen vanhempi tytär Lexi kuolee

Noin puolitoista tuntia myöhemmin kello 00.50 Louise soitti jälleen hätänumeroon. Hän kertoi operaattorille, että Lexi oli lakannut hengittämästä. Ensiapu saapui paikalle reilu 10 minuuttia myöhemmin ja pieni tyttö julistettiin kuolleeksi vain kolme minuuttia tämän jälkeen. Mitään ei ollut tehtävissä, sillä pieni tyttö oli ollut kuolleena jo vähintään muutamien tuntien ajan. Lapsen iho oli kylmä ja kalpean kirjava, hänen huulensa olivat siniset ja kuolonkankeus (rigor mortis) oli jo perusteellisesti alkanut. Jälleen kerran ensihoitajien toimia sivusta seuranneen Louisen tunteiden ja empatian puute olivat suorastaan hälyttävällä tasolla, mutta ruumista tutkineet lääkärit eivät tälläkään kertaa löytäneet tytöstä selviä merkkejä rikoksesta.

Myöhemmin samana päivänä Louise oli jälleen kiireinen luodakseen uusia asiakassuhteita. Hän mm. hyväksyi meetme.com-palvelussa 41 kaveripyyntöä ja tekstaili vieraan miehen kanssa maksullisesta seksistä, jonka kanssa sopi tapaamisen vielä samalle illalle. Keskustelussa Louise mainitsi miehelle sivumennen hänellä olleen kaksi tytärtä, joista yksi oli enää jäljellä. Hän myös julkaisi Facebookissa muistokirjoituksen tyttärestään, joka kuului seuraavasti: ”Nuku rauhassa enkelini. En koskaan unohda sinua. Äiti rakastaa sinua. En voi uskoa, että olet poissa.”

Louisen tunteettomuus oli niin silmiinpistävää, että hänen siskonsa Karen koki velvollisuudekseen tiedustella tältä asiasta. Louise vastasi väittämällä, että kaikki oli todellisuudessa vain kulissia. Hän kertoi yrittävänsä pysyä vahvana Scarelttin takia, ja että todellisuudessa hän kykeni vain näkemään kuolleen tyttärensä ruumiin yhä makaamassa elottomana asuntonsa lattialla.

Tämä kaikki oli kuitenkin täyttä valetta, sillä Louise ei välittänyt vähääkään tyttärensä poismenosta. Hänen äitinsä Sharonin mukaan pohjanoteeraus tapahtui kuitenkin Lexin muistotilaisuudessa, jossa Louise oli naureskellut äänekkäästi keskustellessaan FaceTime-sovelluksessa tuntemattoman miehen kanssa.

Louisen murhaa nuoremman tyttärensä Scarlettin

1. helmikuuta Louise vietti jälleen aikaa yhdessä siskonsa ja tyttärensä Scarlettin kanssa. Karen oli tuolloin huomannut, että Scarlett oli nukahtanut kahdesti päivän aikana, mikä oli erittäin epätavanomaista tytölle, joka oli aikaisemmin nukkunut vasta iltaisin. Louise kertoi siskolleen olevansa asiasta huolissaan ja vievänsä tyttärensä sairaalaan, jos huomaisi muita hälyttäviä merkkejä.

Myöhemmin illalla Louise kirjautui tyttärensä kanssa läheiseen hotelliin. Hän tallentui hotellin valvontakameran kuvaan klo 18.55, kun Louise kulki tytär sylissään kohti hotellin rappusia. Tämä jäi viimeiseksi kerraksi, kun Scarlett nähtiin elossa.

Kello 19.30 ja 21.50 välisenä aikana Louise lähetti useita viestejä eri miehille, joissa kertoi peloistaan menettää myös toisen tyttärensä. Klo 21.37 hän lähetti viestin miehelle, jossa kertoi tyttärensä olevan huonovointinen ja pyysi rahaa bensaan voidakseen kuljettaa tytön sairaalaan. Hän myös mainitsi tarvitsevansa mieheltä tukea, jos menettäisi toisenkin tyttärensä.

Louise poistui hotellista illalla klo 21.50. Hän kantoi tyttärensä sylissään autolleen ja asetti Scarlettin takapenkille. Matkalla hän tallentui huoltoaseman valvontakameraan noin klo 22.14 naisen pysähdyttyä tankkaamaan autonsa.

Vain joitakin minuutteja myöhemmin Louise pysäköi jälleen autonsa ison kauppakeskuksen tyhjälle parkkipaikalle ja soitti neuvontanumeroon klo 22.20. Hän kertoi operaattorille olevansa matkalla sairaalan, koska hänen 17kk ikäinen tyttärensä ei voinut hyvin.

Operaattori tiedusteli pienen tytön vointia ja kysyi, oliko kyseessä mahdollisesti hätätapaus. Louise vastasi kieltävästi ja kertoi tytön vain nukkuvan. Hän kertoi menettäneensä vanhemman tyttärensä vain muutamia viikkoja aikaisemmin ja olevansa nyt huolissaan toisen lapsensa terveydestä.

Louisen sanoista huolimatta operaattori kehotti tätä tarkistamaan tyttärensä elonmerkit, johon äiti vastasi, ettei tyttö enää hengittänyt. Operaattori lähetti välittömästi paikalle apua ja opasti äitiä elvyttämään tytärtään. Parkkipaikalla samaan aikaan päivystänyt vartija kuitenkin todisti myöhemmin oikeudessa, ettei havainnut koko aikana äidissä minkäänlaisia hälyttäviä tai huolta osoittavia merkkejä. Louise oli hänen mukaansa lähinnä vain hengaillut autonsa läheisyydessä.

Ensimmäinen ambulanssi saapui paikalle klo 22.30. Ensihoitajat löysivät tytön auton etupenkiltä. Scarlettin silmät olivat kiinni, hän oli kylmä ja täysin eloton. Tytön elvytys aloitettiin paikan päällä ja pian toisen yksikön saavuttua Scarlett kiidätettiin pikaisesti sairaalaan.

Sairaalassa lääkärit totesivat, että pieni lapsi oli kärsinyt pitkäaikaisesta hapenpuutteesta. Elvytysyrityksistä huolimatta tyttöä ei saatu pelastettua ja hänet julistettiin kuolleeksi klo 23.31. Normaalin käytännön mukaisesti Louiselle määrättiin hoitaja valvomaan tämän henkistä tilaa, mutta jälleen kerran äidin ei huomattu osoittavan minkäänlaisia merkkejä surusta tai ahdistuksesta, joita tämänkaltaisen tilanteen voisi olettaa aiheuttavan.

Toisenkin tytön menehdyttyä omituisten olosuhteiden vallitessa vain parin viikon sisällä, viranomaiset aloittivat tapauksen tutkinnan. Oikeuslääketieteelliset asiantuntijat tutkivat molempien tyttöjen ruumiit huolellisesti, jonka tuloksena tytöistä lopulta löytyikin henkirikokseen viittaavia jälkiä. Merkkien perusteella oli syytä epäillä, että molemmissa tapauksissa kuolema oli johtunut tahallisesta hengitysteiden salpaamisesta. Molemmista uhreista löydettiin mm. nenän ympärillä olevia hienoisia puristusjälkiä, verenvuotoa kaulan lihasten pehmytkudoksesta sekä mustelmia kaulan ulkopinnalta.

Louise Porton pidätetään

Louise pidätettiin ensimmäisen kerran 20. maaliskuuta 2018. Nainen kuitenkin kielsi häntä vastaan esitetyt syytteet tyttäriensä murhista ja totesi ettei hänellä ollut mitään syytä tappaa omia lapsiaan. Riittämättömien todisteiden myötä Louise olikin lopulta vapautettava, mutta viranomaiset eivät olleet valmiita antamaan periksi.

Poliisi jatkoi määrätietoisesti todisteiden keräämistä ja noin vuosi ensimmäisen vapauttamisensa jälkeen Louise pidätettiin jälleen kahden tyttärensä murhista epäiltynä. Oikeudessa syyttäjä kertoi, miten Louise oli kylmäverisesti murhannut molemmat lapsensa, vain raivatakseen tilaa omalle henkilökohtaiselle elämälleen ja mielenkiinnonkohteilleen.

Syyttäjän esittämä näyttö naisen syyllisyydestä oli kattava. Se koostui suuresta määrästä teletietoja, lukemattomista tekstiviesteistä aikatunnisteineen, valvontakamerakuvista, sosiaalisen median sekä deittisivustojen julkaisuista ja lukuisista todistajien lausunnoista.

Useat silminnäkijät ja valvontakamerakuvat todistivat molempien tyttöjen vaikuttaneen täysin terveiltä ennen kuolemiaan. Syyttäjä piti myös äärimmäisen kyseenalaisena äidin väittämää Lexin toistuvista kohtauksista, sillä kukaan muu tyttöä hoitaneista henkilöistä ei ollut todistanut poikkeavuuksia tämän terveydentilassa. Louise ei myöskään osannut selittää miten molemmilta tytöiltä oli löydetty kaulan ympäriltä mustelmia ja pistemäisiä hiertymiä, siitäkin huolimatta, että todistajien mukaan jälkiä ei ollut havaittu aikaisemmin kuolemia edeltäneinä päivinä.

Oikeudessa käsiteltiin myös Louisen merkillistä toimintaa kuolemien aikaan. Useat todistajat olivat seuranneet lähietäisyydeltä naisen omituista käytöstä, joka osoitti yksiselitteisesti, että Louise oli kaikkea muuta kuin sureva äiti. Nainen puolusti itseään väittämällä, että hän peitti aina tunteensa muilta eikä ollut koskaan itkenyt julkisesti. Hän korosti henkilökohtaisia vaikeuksiaan merkityksellisten ihmissuhteiden solmimisessa ja kertoi myös omien tyttäriensä kuuluneen näiden ihmisten joukkoon.

Louise puolusti itseään oikeuden edessä seuraavasti:

Miksi olisin tappanut omat lapseni? He eivät koskaan olleet minulle haitaksi ja yritin sovitella henkilökohtaista elämäntyyliäni heidän ympärilleen. On totta, että elämä yksinhuoltajana oli taloudellisesti vaikeaa, mutta en koskaan pyytänyt keneltäkään rahaa, ja mikä tahansa vihjaus siitä, että käytin tyttäreni sairautta tai kuolemaa rahan tekemiseen, on täysin naurettavaa. En koskaan katunut heidän saamistaan. He antoivat minulle aina jotain tekemistä ja tarjosin heille hyvän elämän.

Louise Porton tuomitaan elinkautiseen vankeuteen

Valamiehistö oli asiasta kuitenkin täysin eri mieltä ja neljä viikkoa kestäneen oikeudenkäynnin jälkeen Louise todettiin syylliseksi molempien tyttäriensä murhiin. Hänet tuomittiin elinkautiseen vankeuteen mahdollisuutenaan hakea ehdonalaiseen vapauteen 32 vuoden jälkeen.

Tuomionjulistamispuheessaan tuomari otti laajasti kantaa järkyttävään tapaukseen, jossa totesi mm. seuraavaa:

Väitit löytäneesi Lexin 15. tammikuuta 2018 kuolleena sängystään. Ensimmäisessä ruumiinavauksessa kuolemalle ei löydetty selvää syytä, mutta Scarlettin murhan jälkeen tehdyt lisätutkimukset osoittivat muuta.

Totuus on, että molemmat lapset kuolivat, koska tukitte tahallanne heidän hengitystiensä. Scarlettin kaulassa oli selviä merkkejä puristamisesta. Lexin kohdalla merkit olivat huomattavasti hienovaraisempia, mutta todisteet osoittavat selkeästi, että tapoitte myös hänet.

Lähettämäsi tekstiviestit ja matkapuhelimellasi tekemäsi internet-haut paljastavat tekojen taustalla olevan harkinnan. Lexi oli ennen kuolemaansa saanut kahdesti sairaalahoitoa väitettyänne, että tyttö oli kärsinyt äkillisistä kohtauksista. Ennen kumpaakin tapausta teitte internet-hakuja, joiden avulla pyritte selvittämään miksi pieni lapsi saattaisi lakata hengittämästä.

Jätit Lexin 4. tammikuuta 2018 kriittiseen tilaan ja hänen henkensä pelastui täpärästi vain ensihoitajien taitavan elvytyksen takia. Hänen kuolin iltanaan sen sijaan olitte vierailleet verkkosivustoilla, jotka kertoivat kuinka kauan elvytys voi olla mahdollista ja miten nopeasti ruumis jäähtyy. Lähetit myös viestin, jossa väitit lääkäreiden kertoneen sinulle Lexin kuolevan, vaikka yksikään lääkäri ei missään vaiheessa ollut todennut teille mitään tämän suuntaista. Kutsuttuanne viimein paikalle ambulanssin, Lexi oli ollut kuolleena jo jonkin aikaa, eikä minulla ole epäilystäkään siitä, että viivyttelitte ambulanssin kutsumista vain varmistaaksenne tyttärenne kuoleman.

Scarlettin kuolin yönä lähetit viestejä useille miehille, joissa vihjailit, että saattaisit menettää myös toisen tyttäresi. Ainoa syy hänen kuolemansa ennakoimiseen oli tietenkin se, että aioit riistää hänen henkensä aivan kuten olit tehnyt jo vanhemmalle tyttärellesi. Jälleen kerran viivyttelit tarkoituksella avunpyyntöä, kunnes Scarlett oli ollut kuolleena jo hyvän aikaa. Aivan kuten Lexin kohdalla, yritit lavastaa Scarlettin kuoleman luonnolliseksi.

Molemmista lapsista löydettiin ruumiinavauksen yhteydessä myös muita vammoja, joille ette osanneet antaa selitystä. Vammojen laatu antaa syyn epäillä, että olette saattaneet pahoinpidellä lapsianne muissakin tilanteissa. Mutta koska en voi olla varma siitä, miten nämä vammat ovat aiheutuneet, jätän ne huomiotta.

Kerroit valamiehistölle, että sinun on vaikea näyttää tunteitasi ja muodostaa tunnesiteitä, mutta ei ole mitään todisteita siitä, että kärsisit mistään sairaudesta tai mielenterveyshäiriöstä, joka olisi voinut myötävaikuttaa tekoihisi. Kokenut puolustuksenne tutki varmasti tätä mahdollisuutta, mutta asiantuntijatodisteita ei ole esitetty tuomioistuimelle. Näin ollen johtopäätökseni on, että mielenterveysongelmat eivät liity tapaukseenne.

Louisen äiti Sharon kielsi tyttärensä julkisesti tuomion julistamisen jälkeen kutsumalla tätä hirviöksi. Musertavien itsesyytöksien kanssa painiva Sharon masentui lopulta vakavasti, sillä hän uskoi, että olisi voinut tehdä enemmän lapsenlastensa puolesta pelastaakseen nämä hirvittävältä kohtalolta. Tuska ja syyllisyys veivätkin lopulta voiton, kun Sharon löydettiin asunnostaan kuolleena 4. helmikuuta 2020 vasta 48 vuoden ikäisenä.

Sharon ei suinkaan ollut ainut sivullinen kärsijä. Tyttöjen isä Chris oli niin ikään vakuuttunut, että olisi voinut tehdä enemmän saadakseen tyttäriensä huoltajuuden. Hän ei ollut koskaan edes saanut mahdollisuutta tavata nuorinta tytärtään – 17kk ikäisenä kuollutta Scarlettia.

18 kuukautta Scarlettin kuoleman jälkeen Chris sai viimein tilaisuuden saattaa tyttärensä haudan lepoon, kun pienet valkoiset arkut kuljetettiin hautajaisseremoniaan hevosvaunuilla. Myöhemmin samana päivänä Chris julkaisi koskettavan kirjoituksen:

Tyttäreni ovat kotona. Tietäkää tänään, että perheenne saattoi teidät viimeiseen lepoon, vaikka näin ei kuuluisi tapahtua. Annoimme teille ansaitsemanne jäähyväiset. Tulemme kaipaamaan teitä ikuisesti emmekä koskaan unohda.