Blake Leibel syntyi vuonna 1981 Kanadan Torontossa, jossa vietti nuoruutensa yhdessä vanhempiensa ja vuotta vanhemman veljensä Codyn kanssa. Hänen isänsä Lorne Leibel oli tunnettu kiinteistömoguli, joka oli tienannut kokonaisen omaisuuden kauppojensa avulla, ja äiti Eleanor oli niin ikään menestyksekkään ”Alros Productsin” perijätär. Perheen vauras tausta antoi molemmille pojille loputtomat mahdollisuudet tehdä tulevaisuudellaan mitä halusivat – käytännössä heidän tarvitsisi vain löytää sisäinen intohimonsa ja toteuttaa unelmansa.
Vanhempien erottua Blake jäi äidin huolehdittavaksi ja hänen veljensä Cody muutti isänsä luokse asumaan. Välirikon myötä isä piti yhä vähemmän yhteyttä nuorempaan poikaansa, jonka myötä Blake alkoi tuntea arvottomuutta ja jopa kateutta veljeään Codya kohtaan, sillä hän arveli tämän olevan isälleen itseään tärkeämpi.
Blake Leibel muuttaa Kaliforniaan
Vuonna 2004, 23-vuotias Blake muutti Kaliforniaan Hollywoodiin aloittaakseen oman uransa. Vauraan taustansa takia hänen oli helppo sopeutua ja asettua uuteen ympäristöön, jonka lisäksi Blake sai äidiltään joka kuukausi avokätistä avustusta elintason ylläpitoon ja vuokrien maksuun.
Äidin anteliaasta tuesta huolimatta Blake yritti sinnikkäästi luoda omaa uraansa monien erilaisten projektien kautta. Hän toimi hetken aikaa mm. luovana konsulttina vuonna 2008 julkaistussa vaatimattomasti menestyneessä ”Avaruusboltsit” animaatiosarjassa. Vain vuotta myöhemmin hän ohjasi itse käsikirjoittamansa elokuvan ”Bald”, joka miehen pettymykseksi oli kuitenkin massiivinen floppi.
Vuonna 2010 läpimurtoaan epätoivoisesti etsivä Blake kokeili jälleen siipiään käsikirjoittajana, kun hän julkaisi kahden muun kollegansa kanssa yhteistyössä toteutetun sarjakuvanovellin nimeltä ”Syndrome”. Graafisen novellin tarina pyöri sadistisen lääkärin ja hänen tutkimansa sarjamurhaajan ympärillä, joka tappoi pariskunnan ripustamalla uhrinsa roikkumaan ylösalaisin nilkoista ja viiltämällä sitten heidän kurkkunsa auki vuodattaakseen nämä kuiviin. Sarjakuva sisälsi eroottissävytteistä alastomuutta ja runsaasti graafisia kuvia kuten alasti sängyllä oman verensä keskellä makaava päätön nainen.
Blake Leibelin kollegat, Daniel Quantz ja R.J. Ryan, panivat jo teoksen käsikirjoitusvaiheessa merkille miehen omituisen viehtymyksen sarjamurhaajia ja erityisesti kirjassa esitettyjä graafisia tapahtumia kohtaan. Vaikka Blake itse väitti syvällisen perehtymisen olevan vain pakollista taustatyötä, Daniel ja R.J. jo tuolloin saivat vaikutelman, että kyseessä oli aito uteliaisuus aihetta kohtaan. Blake käytti lukemattomia tunteja mm. tutkiakseen miten ihmiskeho voitaisiin vuodattaa kuiviin kaikesta verestä.
Blake oli todella laittanut kaiken toivonsa kirjan varaan ja unelmoi voivansa toteuttaa teoksesta myöhemmin jopa oman TV-sarjansa. Kirja olikin lopulta Blake Leibelin tähänastisista töistä suurin menestys, mutta kokonaiskuvassa sarjakuvanovellin suosio jäi siltikin marginaalisen vaatimattomaksi. Jälleen uuden epäonnistumisen myötä Blake alkoi vähitellen hyväksyä ajatuksen, että menestys ei tulisi helpolla ja ilmassa alkoi vähitellen näkyä yhä enemmän merkkejä miehen synkän mielenmaiseman rakoilusta. Kukaan ei tosin osannut vielä arvata, kuinka syvälle hän voisi todella pudota.
Samaan aikaan tuloksettomien töidensä kanssa painiskeleva Blake oli viettänyt ainakin ulkopuolisten silmissä auvoista perhe-elämää. Hän oli tavannut tulevan rakkautensa, näyttelijänä ja mallina työskentelevän Amanda Braunin miltei heti Hollywoodiin muutettuaan, ja pari oli mennyt naimisiin vielä samana vuonna 2004. Vain muutama vuosi myöhemmin pari oli jo saanut ensimmäisen poikalapsensa.
Blake Leibelin äidin kuoltua vuonna 2011, mies peri tämän 12 000 000 dollarin arvoisesta omaisuudesta puolet, mutta raha ei tuonut jatkuvien epäonnistumisten keskellä kamppailevan miehen elämään toivottua vakautta. Äiti oli ollut jo vuosien ajan iso osa miehen elämää, joten rakkaan ihmisen menetys oli Blakelle kova isku.
Blake ja Amanda jatkoivat näennäisesti onnellista elämäänsä yhdessä Beverly Hillsin kartanossaan. Samaan aikaan Blake jatkoi rahojensa tuhlaamista loputtomiin projekteihinsa löytääkseen etsimänsä menestyksen harhailevien ajatuksiensa keskeltä. Pilven polttelun ja alkoholinhuuruisen epätoivon ristitulessa, mies alkoi hiljalleen etääntyä ja suhtautua epäilevästi ympärillään oleviin ihmisiin.
Blake Leibelin todellisuudesta erkautuneet ajatukset eivät jättäneet miestä rauhaan, ja pian mies alkoi epäillä jopa veljeään Codya, jonka uskoi olevan peliveloissa venäläiselle mafialle. Blake oli huolissaan perheensä turvallisuudesta, koska pelkäsi mahdollisten väkivaltaisten kostotoimenpiteiden kohdistuvan häneen itseensä tai läheisiinsä. Mitään todellisia viitteitä hänen veljensä Codyn peliongelmista ei tietenkään ollut olemassa, vaan kaikki oli vain miehen oman harhaisen mielikuvituksen tuotetta.
Iana Kasian ja Blake tapaavat
Vuonna 2015 Blake erosi viimeisillään raskaana olevasta vaimostaan. Synnytys oli vain viikkojen päässä. Blake oli tapaillut jo hyvän aikaa 30-vuotiasta ukrainalaissyntyistä Iana Kasiania, joka oli muuttanut töiden perässä Yhdysvaltoihin vain vajaa vuosi aikaisemmin.
Kiovassa syntynyt Iana Kasian oli opiskellut oikeustiedettä ja toiminut syyttäjänä Ukrainan verovirastossa. Kuvan kaunis nainen oli muuttanut Yhdysvaltoihin vuonna 2014 paremman elämän toivossa ja rahoittanut sitten kääntäjän opintojaan työskentelemällä mm. mallina. Blake Leibelin tapaaminen oli ollut nuorelle naiselle suoranainen unelmien täyttymys, sillä rakkauden lisäksi miehen tarjoama vauraus antoi Ianalle nyt mahdollisuuden keskittyä täysin opiskeluihinsa ja uuden elämänsä rakentamiseen.
Syvästi rakastunut pari tuli keskenään toimeen niin hyvin, että Blake kosi naista vielä saman vuoden aikana. Vain pari kuukautta myöhemmin Iana sai tietää olevansa raskaana ja pieni tyttövauva syntyi seuraavan vuoden toukokuun alussa.
Blake oli aluksi innoissaan uudesta tulokkaasta, mutta vain muutamien viikkojen jälkeen miehestä alkoi erottua jo selkeästi myös toinen, aggressiivisempi puoli. Vastasyntynyt lapsi vaati paljon huomiota, jonka takia Blake ei enää ollutkaan kihlattunsa elämän keskipisteenä.
Huomion puute oli kuitenkin vain puolet totuudesta, sillä tämän lisäksi synnytyksestä toipuva Iana oli menettänyt seksuaaliset halunsa lähes tyystin. Romanttisen rakkauselämän puute ja kateus vastasyntynyttä pientä tytärtä kohtaan saivat miehen toisinaan suoranaisen raivon valtaan. Hän vaati Ianalta toistuvasti seksiä ja uhkasi jättää tämän toisen naisen takia, jos asiaan ei tulisi muutosta.
Ianan äiti, Olga, oli saapunut Ukrainasta tyttärensä tueksi vain joitakin kuukausia aikaisemmin, auttaakseen tätä hoitamaan vastasyntynyttä vauvaa. Iana oli vuokrannut äidilleen asunnon Länsi-Hollywoodista vain muutamien korttelien päässä kodistaan, joten Olga saattoi helposti olla avuksi päivittäisten askareiden hoitamisessa.
Blaken ja Ianan välit jatkoivat kiristymistään päivä päivältä. Pienen tyttärensä hyvinvoinnista huolissaan oleva Iana ei halunnut altistaa lastaan negatiiviselle ja suorastaan vihamieliselle ilmapiirille, joten päätti antaa lapsensa väliaikaisesti hoitoon äidilleen Olgalle. Iana toivoi, että voisi tällä tavoin keskittyä enemmän parisuhteensa hoitamiseen ja saada asiat lopulta ennalleen. Hän vieraili kuitenkin päivittäin äitinsä luona avustamassa lapsensa hoidossa ja oli tähän lähes jatkuvassa puhelinyhteydessä.
Iana Kasian muuttaa äitinsä luokse
Lisää huonoja uutisia oli kuitenkin pian tiedossa, kun Blaken muutamia päivä kestänyt salasuhde toiseen naiseen paljastui. Hänen uusi rakkaansa, Constance Fury, oli toukokuun puolivälissä syyttänyt miestä seksuaalisesta hyväksikäytöstä, jonka takia Blake oli pidätetty. Maksettuaan miehensä 100 000 $ takuut, Iana päätti viimein ottaa aikalisän parisuhteestaan ja muutti äitinsä luokse asumaan.
Noin viikko tapahtuman jälkeen Iana lähti yhdessä äitinsä kanssa ostoksille hankkiakseen vauvalleen uudet rattaat. Blake oli päivän aikana lähettänyt Ianalle useita viestejä ja pyytänyt tältä vielä mahdollisuutta keskustella parisuhteesta. Nainen oli suhtautunut aluksi epäillen saamiinsa viesteihin, mutta antoi lopulta periksi ja kertoi äidilleen lähtevänsä tapaamaan miestään. Tämä olisi viimeinen kerta, kun Olga näkisi tytärtään enää elossa.
Olga oli keskustellut tyttärensä kanssa vielä seuraavana päivänä 24. toukokuuta 2016, mutta tämän viimeiseksi jääneen 7 minuuttia kestäneen puhelun jälkeen, hän ei ollut saanut enää yhteyttä tyttäreensä.
Seuraavana päivänä 25. toukokuuta tilanteesta huolestunut Olga oli yrittänyt tavoittaa tytärtään tuloksetta useita kertoja, joten hän päätti lopulta tarkistaa tilanteen henkilökohtaisesti. Saavuttuaan ystävänsä kanssa Ianan ja Blaken asuntokompleksin edustalle hän havaitsi tyttärensä auton portin sisäpuolella autotalliin pysäköitynä. Tämän jälkeen, olettaen tyttärensä olevan kotona, Olga käveli kadun toiselle puolelle nähdäkseen asunnon parvekkeelle ja huusi tytärtään avaamaan hänelle oven. Ianaa kutsuessaan hän havaitsi yhtäkkiä miehen siluetin ilmestyvän ikkunaan, joka vain sulki parvekkeen oven ja katosi jälleen pimeään asuntoon.
Tässä vaiheessa Olga alkoi huolestua tilanteesta toden teolla. Hän halusi tietää mitä oli tekeillä, joten soitti paikalle poliisit. Viranomaiset viipyivät paikalla jopa kaksi tuntia, mutta useista yrityksistä huolimatta kukaan ei saapunut avaamaan asunnon ovea tai vastannut poliisin jättämiin soittopyyntöihin. Koska mikään ei toistaiseksi kuitenkaan viitannut rikolliseen toimintaan eikä poliisilla näin ollen ollut perusteita murtautua asuntoon, he antoivat viimein periksi ja poistuivat paikalta.
Seuraavana päivänä, 26. toukokuuta, Olga jatkoi epätoivoisesti tyttärensä tavoittelua. Iana ei kuitenkaan vastannut vieläkään puheluihin tai tekstiviesteihin, joten Olga päätti kutsua poliisit uudestaan Ianan ja Blake Leibelin asunnolle. Koska viranomaiset eivät tälläkään kertaa useista yrityksistään huolimatta tavoittaneet asukkaita apulaisseriffi Micah Johnson päätti toimia.
Poliisi murtautuu Ianan ja Blaken asuntoon
Lyhyen konsultoinnin jälkeen viranomaiset totesivat, että pakottavat olosuhteet täyttyivät, jonka jälkeen ryhmä poliiseja mursi asunnon ulko-oven väkivalloin. Poliisit etenivät hitaasti, tarkistaen huolellisesti kaikki huoneet ja aluksi vaikuttikin siltä, että pimeä asunto olisi täysin tyhjillään.
Ensimmäiset hälyttävät merkit löytyivät kuitenkin vierasmakuuhuoneesta, jossa poliisi havaitsi useita veritahroja sängynpäädyssä. Poliisin yhä jatkaessa etenemistään he saavuttivat lopulta asunnon suuremman makuuhuoneen vain todetakseen, että sen ovi oli lukittu sisäpuolelta.
Blake oli teljennyt makuuhuoneen oven ja siirtänyt esteeksi vielä raskaan patjan. Apulaisseriffin komentaessa miehen ulos huoneesta, Blake vastasi pelkäävänsä poliisin pahoinpitelevän hänet ja että avaisi oven viranomaisille vasta, kun saisi keskustella kirjanpitäjänsä, Steven Greenin, kanssa.
Blake oli soittanut kirjanpitäjälleen hieman aikaisemmin iltapäivällä ja pyytänyt tätä paikalle. Steven saapuikin asunnolle vain hetki poliisin rynnäkön jälkeen ja esittäydyttyään paikalla olleille viranomaisille hän soitti huoneeseen linnoittautuneelle miehelle keskustellakseen tämän kanssa. Muutamia minuutteja kestäneen puhelun jälkeen Blake suostui viimein antautumaan poliiseille ja astui ulos makuuhuoneesta yllään vain valkoiset bokserit. Hänen kasvoissaan ja muualla kehossa oli selkeästi erotettavissa useita erikokoisia mustelmia ja pieniä naarmuja, mutta muilta osin mies vaikutti olevan täysin kunnossa.
Oven takana päivystänyt apulaisseriffi riuhtaisi salamannopeasti puhelimen Blake Leibelin kädestä, jonka jälkeen mies pidätettiin ja kuljetettiin pois paikalta. Vasta tämän jälkeen poliisit saattoivat aloittaa asunnon tarkemmat tutkinnat, mutta kukaan ei osannut vielä tässä vaiheessa aavistaa mitä huoneiston seinien suojissa oli todella tapahtunut.
Poliisi löytää Iana Kasianin kuolleena sängyltä
Makuuhuoneeseen astunut etsivä löysi Ianan makaamassa sängyltä, ja asuntoon hälytetyt ensihoitajat julistivat hänet kuolleeksi klo 13:02. Naisen alaston ruumis oli peitelty Mikki Hiiri -peitolla ja hänen päänsä oli aseteltu huolellisesti tyynylle. Sängyn suojaksi levitetty valkea lakana oli täysin puhdas, mutta sen alla olevasta patjasta saattoi vaivoin erottaa kuivuneita veritahroja. Järkyttyneiden tutkijoiden huomio keskittyi kuitenkin ensisijaisesti sängyllä makaavaan ruumiiseen, jonka päänahka oli poistettu lähes kokonaan.
Verijälkiä löytyi käytännössä kaikkialta asunnosta kuten seiniltä ja lattioilta, vuodevaatteista, pyyhkeistä sekä viemäreistä. Makuuhuoneesta löydettiin myös runsaasti hiuksia ja erilaisia kudosjäänteitä – osa Ianan kulmakarvoista lojui lattialla aivan sängyn vieressä. Lisäksi poliisit takavarikoivat makuuhuoneen roskakorista verisen partaveitsen ja kylpyhuoneen pöytätason ylimmästä laatikosta niin ikään verisen kuorimaveitsen.
Osa todisteita oli yritetty hävittää asuntokompleksin pihalla olevaan roska-astiaan, josta viranomaiset löysivät mm. verisiä vaatteita, pyyhkeitä ja muita erilaisia kangasmateriaaleja. Useista roskapusseista kyettiin taltioimaan myös hiuksia ja ihmiskudoksen jäänteitä, kuten uhrin päänahkaa sekä Ianan vasen korva.
Iana Kasianin murhan oikeudenkäynti
Tapauksen käsittely alkoi viimein kaksi vuotta myöhemmin kesäkuussa 2018. Syyttäjä väitti oikeudessa, että Blake oli käyttänyt aikaisemmin kirjoittamaansa sarjakuvanovellia pohjana Ianan murhassa, yrittäen luoda siitä uudelleen tiettyjä kohtauksia tosielämässä.
Koska Blake ei missään vaiheessa kuulustelujen aikana ollut halukas kertomaan kohtalokkaista tapahtumista, syyttäjä pyrki luomaan murhasta selkeän kuvan kuulemalla oikeudessa useita asiantuntijoita. Näistä ensimmäinen oli Los Angelesin piirikunnan johtava oikeuslääkäri, Jonathan Lucas. Lausunnossaan hän esitti mm. seuraavat asiat.
Ianan kuolinsyy oli verenhukka, joka aiheutui useista päänseudun repeytyneistä valtimoista ja suonista. Oikeuslääkärin mukaan verenhukan voitiin todeta olevan kohtalokas, kun noin puolet elimistön alkuperäisestä verimäärästä oli menetetty. Ianan tapauksessa uhri oli menettänyt verimäärästään vähintään puolet – todennäköisesti reilusti enemmän. Oikeuslääkäri Jonathan Lucas halusi kuitenkin painottaa todistuksessaan, että ihmiskehosta ei ollut mahdollista tyhjentää kaikkea verta.
Uhrin koko päänahka oli poistettu kulmakarvoista lähtien lähes takaraivon hiusrajaan asti. Käytännössä kallon luu oli siis kokonaan näkyvissä. Myös suuri osa uhrin kasvojen oikean puolen ihosta oli poistettu. Tämän lisäksi vainajasta löytyi useita viiltohaavoja mm. kulmakarvojen alapuolelta, oikeanpuoleisesta poskesta leukalinjaan asti ja vasemmalla puolella kohti korvaa, joka oli revitty irti. Kasvoista löytyi myös puremajälkiä ja mahdollisesti kynsillä aiheutettuja naarmuja. Kasvojen vasen puoli oli täysin mustelmien peittämä.
Ihon poistamiseen oli käytetty teräväkärkistä instrumenttia, mutta osa kasvojen kudoksesta oli revitty irti käsin. Uhrin päähän kohdistuneiden vammojen määrän sekä, viilto- ja repeytymisjälkien yhdistelmien perusteella, oikeuslääkäri katsoi, että pahoinpitelyn oli täytynyt kestää huomattavan kauan ja että uhri oli ollut elossa vähintään 8 tuntia päänahan poiston jälkeen.
Oikeuslääkärin mukaan Ianan voitiin päätellä olleen elossa tapahtumien aikana loukkaantuneissa kudoksissa havaittujen tulehduksien perusteella. Hän kertoi tämän olevan mahdollista vain, jos henkilö oli elossa ja sydän pumppasi verta. Hänen mukaansa järkyttävät toimenpiteet olivat aiheuttaneet uhrille sanoin kuvaamatonta kipua ja kärsimystä. Myös rikospaikalta kerätyissä pehmytkudoksien paloissa oli havaittavissa verenvuotoa, joka niin ikään todisti uhrin olleen elossa, kun ne leikattiin tai revittiin irti hänen kallostaan.
Edellä mainittua havaintoa puolsi myös se, ettei hänen sydämessään, suonissaan tai valtimoissaan ollut lainkaan verta. Oikeuslääkärin mukaan tämänkaltainen verenhukka oli äärimmäisen epätavallista jopa uhrin vammojen valossa. Hänen mukaansa näin valtava verenvuoto voitiin saavuttaa vain, jos uhrin sydän pumppasi yhä verta.
Oikeuslääkäri Jonathan Lucas katsoi, että veri olisi voitu poistaa asettamalla uhri kylpyammeeseen pää jalkoja alempana ja juoksuttamalla vettä hänen paljaan kallonsa ylitse. Vesi olisi ensinnäkin huuhtonut vuotaneen veren pois, mutta samalla myös stimuloinut verenkiertoa ja estänyt hyytymien syntymisen loukkaantuneille alueille.
Väite oli yhteneväinen ruumiista tehtyjen muiden löydöksien suhteen. Muun muassa rypistyneet sormenpäät ja sieraimista löytynyt vaahto viittasivat siihen, että nainen oli upotettu veteen vähintään 30 minuutin ajaksi. Puhtailta lakanoilta löydetty ruumis taas viittasi osaltaan siihen, että uhri valutettu kuiviin verestä ennen sängylle sijoittamistaan.
Seuraavana todistajanaitioon nousi ihmisruumiin anatomian ja biomekaniikan asiantuntija Michael Habib. Hän todisti oikeudessa, että tavan, jolla Iana menetti jopa yli 80 % päänahastaan täytyi olla sietämättömän kivulias. Erilaisten viiltojen ja repeämien perusteella voitiin päätellä, että päänahkaa oli poistettu pala palalta pidemmän ajanjakson kuluessa. Verenvuoto kudoksien reunoilla todisti hänen mukaansa kiistatta Ianan olleen elossa tapahtumahetkellä.
Tohtori Michael Habib oli tutkinut vuoden aikana jopa 70 luovutetun ruumiin avulla, oliko veri mahdollista vuodattaa kuoleman jälkeen samoissa määrin kuin Ianan tapauksessa. Edes huipputeknisen laboratorion ja ulkoisten pumppujen avulla, hän ei ollut kuitenkaan onnistunut kertaakaan yrityksessään, sillä kokeissa käytettyjen ruumiiden valtimoihin ja sydämiin jäi aina runsaasti verta.
Näin ollen tohtori Michael Habib oli päätynyt samaan päätelmään oikeuslääkärin kanssa. Julma toimenpide oli vaatinut huomattavan paljon aikaa ja vaivaa, jonka lisäksi uhrin oli täytynyt olla elossa verenlaskun aikana. Toimivan sydämen lisäksi operaation toteuttamiseksi olisi tarvittu silti myös painovoiman apua, joka olisi voitu saavuttaa esimerkiksi kääntämällä uhri ylös alaisin.
Rikoksen äärimmäisen julman luonteen takia syyttäjä olisi voinut esittää miehelle kuolemanrangaistusta. Syystä tai toisesta näin ei kuitenkaan toimittu, vaikka lääkärin antaman lausunnon mukaan Blake ei ollut mieleltään sairas ja katsoi näin hänen olevan rikosoikeudellisessa vastuussa teostaan.
Puolustus ja Blake Leibel itse sen sijaan vetosivat mielenvikaisuuteen. Tästäkin huolimatta hänet tuomittiin lopulta elinkautiseen vankeuteen ilman mahdollisuutta ehdonalaiseen vapauteen. Tämän lisäksi Blake määrättiin maksamaan Iana Kasianin perheelle jopa 43 miljoonan dollarin suuruiset korvaukset.
