Adam Lewis oli noussut lastensuojeluviranomaisten tietoon jo 7 vuoden iässä. Poika oli kärsinyt vanhempiensa välinpitämättömyydestä, jatkuvista laiminlyönneistä ja väkivaltaisesta käytöksestä koko lyhyen lapsuutensa ajan. Vihamielisen ympäristön vaikutuksesta, poika oli hiljalleen oppinut patoamaan tunteensa ja pelkonsa pitämällä kaiken pahan olon sisällään.
Koulunkäynnin alettua opettajat panivat nopeasti merkille pojan kärsimyksen ja vakavat oppimisvaikeudet. Nuori Adam ei kyennyt keskittymään opetukseen ja jatkuva häiriökäyttäytyminen luokkahuoneessa vain lisäsi ongelmia paitsi pojalle itselleen myös muille oppilaille. Holtittomalle ja toisinaan jopa aggressiiviselle käyttäytymiselle löydettiin kuitenkin pian lääketieteellisiä selityksiä, kun tutkimuksissa pojalla todettiin ADHD:n lisäksi myös persoonallisuus- ja käytöshäiriö.
Seuraavien vuosien aikana pojan käyttäytyminen muuttui yhä vain väkivaltaisemmaksi. Purkaukset syntyivät usein täysin varoittamatta, sillä nuorukaisella oli vaikeuksia hallita omia tunteitaan ja tekojaan. Adam ei myöskään tuntenut lainkaan sympatiaa toisia ihmisiä kohtaan ja hänen kykynsä ajatella tekojensa seurauksia loppuun asti oli rajallinen. Hallitsemattoman luonteensa takia pojalla olikin suuria vaikeuksia luoda suhteita ikätovereihinsa eikä hän toisaalta vaikuttanut edes halukkaalta ystävystymään. Ajan myötä Adam olikin jäänyt täysin ulkopuoliseksi henkilöksi ikätoveriensa keskuudessa.
Pojan täytettyä 9 vuotta Adam pääsi viimein irti myrkyllisestä kasvuympäristöstään, kun hänen vanhempansa menettivät poikansa huoltajuuden ja Adam lähetettiin isovanhempiensa luokse. Vahinko oli jo kuitenkin tapahtunut eivätkä isovanhemmat yrityksistään huolimatta kyenneet enää parantamaan nuoruusvuosien aikana syntyneitä traumoja. Käytännössä he saattoivat vain tarjota lapsenlapselleen turvallisen ympäristön ja toivoa, että muutoksella olisi edes pieniä positiivisia vaikutuksia pojan käytökseen.
11 vuoden iässä Adam Lewisin käytös oli muuttunut yhä impulsiivisemmaksi tämän alettua mm. sytyttämään tulipaloja ja vahingoittamaan itseään. Henkinen kasvu oli jäänyt merkittävästi ikätovereitaan alhaisemmalle tasolle, mikä näkyi myös koulussa kasvavina oppimisvaikeuksina ja poissaoloina. Adam alkoikin hoitamaan huonoa oloaan alkoholilla ja miedoilla huumeilla, jotka osaltaan kuitenkin vain pahensivat pojan häiriökäyttäytymistä.
Koululle ja lastensuojelulle kävi selväksi, että oppimisvaikeuksista ja psyykkisistä oireista kärsivä Adam tarvitsi yksilöllisesti räätälöityä erikoisopetusta. Yhteisellä päätöksellä 11-vuotias nuorukainen siirrettiinkin vuonna 2004 Clare Mountin kouluun, joka osasi vastata paremmin pojan tarpeisiin ja haasteisiin.
Hannah Windsor ja Adam Lewis tapaavat
Uudessa koulussaan Adam tapasi tytön nimeltä Hannah Windsor. Tytöllä oli pojan tapaan diagnosoitu ADHD, joka oli aiheuttanut tälle merkittäviä ongelmia erityisesti koulussa. Vaikeuksistaan huolimatta lämmin ja sydämellinen Hannah oli kuitenkin varsin suosittu ja pidetty henkilö ikätoveriensa keskuudessa.
Vuosia myöhemmin 18-vuotiaan Adam Lewisin ja 17-vuotiaan Hannah Windsorin ystävyys oli muuttunut ennemminkin seurustelua muistuttavaksi suhteeksi. Hannah oli tosin pitänyt kumppaninsa henkilöllisyyden visusti salassa – edes tytön lähimmät ystävät eivät tienneet tämän nimeä. Vajaan vuoden kestäneen suhteen aikana kaksikko oli eronnut ja palannut takaisin yhteen jo useita kertoja, joten Hannah oli todennäköisesti tietoinen pojan ennalta-arvaamattomasta ja toisinaan räjähtävästä luonteesta.
Vuoden 2012 aikana pojan käytös oli muuttunut vain entistäkin huolestuttavammaksi Adam Lewisin toteutettua muutamia asuntomurtoja. Lauantaina 12. toukokuuta tilanne kuitenkin eskaloitui dramaattisesti, kun Adam päätti murtautua sisarensa entisen poikaystävän luokse. Ennen poistumistaan hän sytytti asunnossa vielä kaksi erillistä tulipaloa, aiheuttaen huomattavien vahinkojen lisäksi merkittävää vaaraa paitsi asukkaille myös naapureille. Palopelastajien ripeän toiminnan myötä tilanne saatiin kuitenkin nopeasti hallintaan ja kuin ihmeen kaupalla kukaan ei vahingoittunut tulipalossa.
Adam Lewis piiloutuu
Adam kuitenkin pelkäsi, että viranomaiset pääsisivät nopeasti tämän jäljille. Niinpä hän päätti piiloutua läheiselle Bidston Hillille, joka muodostui noin 100 hehtaarin alueesta nummimaata ja metsää. Hän pystytti alueen suojiin alkeellisen leirin, jossa suunnitteli viettävänsä useita öitä, miettien seuraavaa siirtoaan. Mukaansa hän oli varannut vähäisten ruokatarvikkeiden lisäksi mm. teltan ja monitoimiveitsen.
Saatuaan leirin pystyyn Adam päätti soittaa 17-vuotiaalle tyttöystävälleen Hannah Windsorille pyytääkseen tätä vierailemaan piilopaikassaan Bidston Hillillä. Poika ei kuitenkaan kyennyt pitämään salaisuutta sisällään, vaan kertoi puhelussaan yksityiskohtaisesti myös tekemästään murtovarkaudesta ja tuhopoltosta.
Hannah oli syystäkin järkyttynyt kuulemastaan. Hänen oli vaikea uskoa, että Adam olisi arvaamattomasta luonteestaan huolimatta todella voinut syyllistyä näin vastuuttomaan tekoon, mutta päätti siitäkin huolimatta jakaa kuulemansa tiedot viranomaisten kanssa. Niinpä, maanantaina 14. toukokuuta 2012, hän suuntasi läheiselle poliisiasemalle antaakseen lausuntonsa asiasta.
Viranomaiset kirjasivat saamansa tiedot ylös ja kehottivat tyttöä pysymään erossa epäillystä painottaen tämän olevan mahdollisesti erittäin vaarallinen. Vielä ennen kuin Hannah ehti poistua poliisilaitokselta, tutkija ojensi tälle paperilapulle kirjoitetun puhelinnumeron, jonka avulla tyttö tavoittaisi suoraan tapausta tutkivat viranomaiset.
Saamistaan varoituksista huolimatta Hannah päätti tavata poikaystävänsä ja otti tähän yhteyttä uudestaan kaksi päivää myöhemmin, keskiviikkona 16. toukokuuta. Saatuaan ohjeet Hannah suuntasi matkansa kohti Bidston Hilliä, jossa tallentui vielä viimeisen kerran polun varrella olleen valvontakameran kuvaan.
Hannah Windsorin murha
Saavuttuaan Adam Lewisin pystyttämälle leiripaikalle kaksikko ajautui riitaan pojan saatua todennäköisesti selville kumppaninsa olleen yhteydessä viranomaisiin. Adam hyökkäsi pahaa-aavistamattoman tyttöystävänsä kimppuun ja sitoi tämän ensitöikseen ranteistaan kiinni puuhun.
Hannah joutui poikaystävänsä silmittömän raivon kohteeksi. Seuraavien tuntien aikana Adam mm. raiskasi tytön kahdesti ja silpoi tämän intiimialueet monitoimiveitsellään. Poika aiheutti uhrilleen myös syviä viiltoja ympäri tämän ylävartaloa ja puukotti tätä vakavasti vasempaan sisäreiteen. Pitkään jatkuneen silmittömän kidutuksen jälkeen Adam käytti lähistöltä löytämäänsä narua kuristaakseen tytön lopulta kuoliaaksi.
Kun Adam oli viimein varma, että Hannah oli kuollut, hän irrotti käyttämänsä siteet ja raahasi uhrinsa ruumiin noin 25 metrin päässä sijainneeseen pensaikkoon. Peiteltyään rumiin vielä oksilla ja lehdillä hän palasi takaisin leirilleen, jossa vietti seuraavan yönsä.
Kun Hannah Windsorin äiti ei ollut kuullut tyttärestään kahteen päivään, hän päätti tehdä tästä katoamisilmoituksen perjantaina 18. toukokuuta. Adam, josta oli tehty pidätysmääräys jo aikaisemmin tämän suorittamaan murtoon ja tuhopolttoon liittyen, tavoitettiinkin myöhemmin jo samana päivänä rautatieasemalta, josta poika löydettiin nukkumasta.
Adam Lewisilla oli kiinnioton yhteydessä jalassaan kengät, jotka tämä oli varastanut tekemänsä tuhopolttoiskun yhteydessä. Kaiken lisäksi kengät olivat tahriutuneet Hannah Windsorin vereen. Poliisi ei tosin vielä tuolloin havainnut näitä yksityiskohtia ja Adam vapautettiinkin nopeasti takuita vastaan odottamaan tulevaa oikeudenkäyntiä. Viranomaiset eivät olleet vielä tietoisia pojan toteuttamasta järkyttävästä murhasta, joten heidän arvionsa mukaan pojasta ei aiheutunut muulle yhteiskunnalle merkittävää turvallisuusriskiä tai haittaa.
Adam ei tosin tälläkään kertaa kyennyt pitämään salaisuutta omana tietonaan. Niinpä hän uskoutui siskolleen tunnustaen tälle kaiken tekemästään raa’asta ja sadistisesta murhasta, jonka oli toteuttanut vain muutamia päiviä aiemmin. Järkyttynyt sisko kertoi kuulemastaan välittömästi isovanhemmilleen, jotka eivät hukanneet aikaa ilmoittaakseen asiasta viranomaisille.
Adam Lewis pidätetään
Poliisin saavuttua isovanhempien asunnolle viranomaiset kehottivat poikaa tunnustamaan tekonsa ja näyttämään, minne Hannah Windsorin ruumis oli kätketty. Kaikkien yllätykseksi Adam opastikin poliisit Bidston Hillille vanhan observatorion luokse, jonka läheisyydestä viranomaiset löysivät tytön ruumiin lauantaina 19. toukokuuta noin klo 17.30. Tytön löytäneet tutkijat olivat kauhuissaan ruumiin kunnosta, josta saattoi päätellä jo pelkän vilkaisun perusteella uhrin kärsineen äärimmäisen julmasta ja pitkäkestoisesta kidutuksesta.
Oikeudenkäynti
Murtovarkauden ja tuhopolton lisäksi Adam Lewisiä vastaan nostettiin nyt syytteet myös murhasta ja kahdesta seksuaalisesta hyväksikäytöstä. Aluksi Adam kielsi jyrkästi murhaan ja hyväksikäyttöihin liittyvät syytteet, mutta ensimmäisenä oikeudenkäyntipäivänä hän perui aikaisemman syyttömyyslausuntonsa. Yllättävä käänne oli tietenkin suuri helpotus erityisesti tytön vanhemmille, jotka säästyivät tunnustuksen myötä piinaavalta oikeudenkäynniltä järkyttävine yksityiskohtineen. Vaikka Adam myönsikin nyt syyllisyytensä kaikkiin syytekohtiin, hän väitti toimineensa vain puolustaakseen itseään ja kielsi muistavansa mitään varsinaisista tapahtumista.
Adam Lewisin mielentilaa koskevissa asiantuntijalausunnoissa 18-vuotiaan pojan todettiin olevan kehitykseltään noin 11-vuotiaan tasolla. Persoonallisuus- ja käytöshäiriöiden lisäksi hänen vahvistettiin kärsivän mm. oppimisvaikeuksista. Monista haasteistaan ja vaikeasta taustastaan huolimatta pojalla ei kuitenkaan todettu muita ajatteluun vaikuttavia sairauksia, joiden takia hän ei olisi kyennyt ymmärtämään tekonsa tosiasiallista luonnetta tai oikeudenvastaisuutta.
Tiistaina 20. marraskuuta 2012 järjestetyssä tuomionjulistamiskäsittelyssä tuomari Holroyde esitti päätöstään koskevat perustelunsa, joiden aikana Adam Lewis ei osoittanut minkäänlaisia tunteita tai kiinnostusta tuomarin sanoja tai tekemiään järkyttäviä rikoksia kohtaan. Tuomiota koskevissa huomioissaan tuomari Holroyde totesi mm. seuraavasti:
Adam Lewis, olette tunnustaneet syyllisyytenne Hannah Windsorin murhaan ja kahteen muuhun rikokseen, jotka koskevat uhrin seksuaalista hyväksikäyttöä penetraation kautta. Olette myös tunnustaneet syyllisyytenne murtovarkauteen ja tuhopolttoon vaarantaen samalla useiden ihmisten hengen. Teen seuraavaksi yhteenvedon teoistasi.
Lauantaina 12. toukokuuta 2012 murtauduit sisaresi entisen poikaystävän kotiin varastaaksesi erilaisia esineitä. Lisäksi sytytit talossa kaksi tulipaloa, jotka tuhosivat huonekaluja ja aiheuttivat savuvahinkoja muille tavaroille. Teon jälkeen vietitte useita öitä telttaillen Bidston Hillillä. Otitte mukaanne myös monitoimiveitsen. Uskon, ettette pitäneet veistä mukananne aseena, vaikka käytittekin sitä myöhemmin murhataksenne Hannah Windsorin.
Hannah vieraili leiripaikallanne keskiviikkona 16. toukokuuta. Poliisi oli neuvonut häntä pysymään teistä erossa, mutta tyttö mitä todennäköisimmin luotti tästäkin huolimatta olevansa turvassa seurassanne. Hänellä oli mukanaan myös poliisin antama paperilapulle kirjoitettu puhelinnumero. Tuo palasiksi revitty lappu löytyi myöhemmin läheltä paikkaa, jossa murhasitte Hannah Windsorin ja olen varma, että olette nähneet sen.
Torstaina 17. toukokuuta puhuitte leirinne läheisyydessä kävelleelle miehelle tiedustellen tältä, minkälaisen tuomion ikäisesi henkilö voisi saada murhasta. Vaikuttaa selvältä, että olitte tuolloin jo käyneet Hannah Windsorin kimppuun ja murhanneet hänet, vaikka hänen ruumiinsa löydettiinkin vasta kaksi päivää myöhemmin, lauantaina 19. toukokuuta.
Torstaina 17. toukokuuta puhuitte leirinne läheisyydessä kävelleelle miehelle tiedustellen tältä, minkälaisen tuomion ikäisesi henkilö voisi saada murhasta. Vaikuttaa selvältä, että olitte tuolloin jo käyneet Hannah Windsorin kimppuun ja murhanneet hänet, vaikka hänen ruumiinsa löydettiinkin vasta kaksi päivää myöhemmin, lauantaina 19. toukokuuta.
Vain te yksin tiedätte tarkalleen, miten ja missä järjestyksessä suorititte järkyttävät tekonne. On kuitenkin selvää, että aiheutitte uhrille tahallanne järkyttäviä vammoja, joiden on täytynyt tuottaa hänelle suunnatonta tuskaa ja kärsimystä. Erittäin kokeneen patologin, tohtori Alison Armourin todistus asiasta on hyytävää luettavaa.
Sidoitte uhrinne puuhun kiinni ranteistaan ja peititte hänen suunsa teipillä. Tunkeuduitte väkisin hänen emättimeensä ja peräaukkoonsa, joko peniksellänne tai jollain peniksen muotoisella esineellä aiheuttaen mustelmia ja useita repeytymiä. Turmelitte myös tietoisesti hänen virtsaputkensa jollakin vierasesineellä väkivaltaisen penetraation jälkeen. Lisäksi silvoitte hänen ulommat häpyhuulensa, jonka on niin ikään täytynyt olla tarkoituksella aiheutettu vamma. Useimpien, ellei jopa kaikkien, sukupuolielimiin kohdistuneiden vammojen on täytynyt aiheutua hänen ollessaan vielä elossa.
Puukotitte uhrin vartaloa useita eri kertoja aiheuttaen pitkiä viiltohaavoja. Useat näistä vammoista kohdistuivat pääasiassa uhrin rintojen alueelle. Iskitte häntä veitsellänne myös vasemman reiden yläosan sisäpuolelle vaurioittaen reisivaltimoa ja aiheuttaen näin runsasta sisäistä verenvuotoa. Valokuvat osoittavat, että aiheutitte uhrille äärimmäisen vakavan viillon myös hieman alemmas työntämällä veitsenne syvälle reiteen ja vetämällä sitten terän alas aina polveen asti. Lisäksi kuristitte häntä käyttämällä löytämäänne nailonköyttä ja mahdollisesti myös käsin.
Patologin lausunnon mukaan uhrin kuolema aiheutui useista erillisistä vammoista: tukehtumisesta, joka johtui hänen suunsa ympärille käärimästänne kirurgisesta teipistä ja kuristamisesta, sekä reiden sisäosassa olevan syvän haavan aiheuttamasta verenhukasta. Patologi on todistanut useimpien edellä mainittujen vammojen aiheutuneen uhrin ollessa yhä elossa. Muutamat, kuten vasempaan reiteen tekemänne viilto, ovat saattaneet tapahtua juuri ennen kuolemaa.
Adam Lewis, kyseessä oli pitkäkestoinen ja armoton hyökkäys, jonka on täytynyt olla uhrille tuskallisen kivulias ennen hänen menehtymistään. Väitteenne mukaan Hannah oli tehnyt aloitteen lyömällä teitä, mutta vaikka tämä pitäisikin paikkansa, se yksin ei selitä vielä millään tavalla järkyttävää tekoanne. Ehkäpä saitte tietää hänen kertoneen aikaisemmista rikoksistanne poliisille ja halusitte kostaa.
Teillä oli selvästi seksuaalinen motiivi leikata hänen rintojaan ja emätintään sekä tunkeutua hänen sisäänsä väkivaltaisesti vahingoittaen uhria edellä mainitsemillani tavoilla. Lisäksi hyökkäyksenne on täytynyt kestää melko pitkään ja olette joutuneet käyttämään huomattavan paljon voimaa. Teidän on siis täytynyt ymmärtää, että uhrille aiheuttamanne kipu on ollut äärimmäisen voimakasta.
Kaiken tämän lisäksi olitte sitoneet uhrinne kädet, joten hänellä ei ollut minkäänlaisia mahdollisuuksia puolustaa itseään. Teitte kaiken tämän täysin tunteettomasti ja kylmäverisesti. Olen siis varma, että toimitte myös tarkoituksellisen julmasti ja että syyttäjä on oikeassa kuvaillessaan tätä suoranaiseksi kidutukseksi. Olen myös varma siitä, että tarkoituksenanne oli lopulta tappaa Hannah eikä vain aiheuttaa hänelle äärimmäisen vakavia vammoja. Käyttämänne väkivallan luonne ja laajuus uhrin ollessa yhä elossa, mukaan luettuna erityisesti voima, jota käytitte hänen kuristamiseensa, vakuuttavat minut siitä, että aiheuttaessanne kuolemaan johtaneet vammat, tarkoituksenanne oli todella tappaa hänet.
Adam Lewis tuomittiin rikoksistaan elinkautiseen vankeuteen, josta hänen olisi suoritettava vähintään 22 vuotta. Käytännössä tämä tarkoittaa sitä, että Adam voi hakea ehdonalaiseen vapauteen aikaisintaan toukokuussa 2034 täytettyään 40 vuotta. Tuomari kuitenkin korosti antamassaan tuomiossaan kahta elinkautiseen vankeuteen liittyvää erityispiirrettä, jotka suojelevat yhteiskuntaa ja kansalaisia vähimmäiskeston pituudesta riippumatta.
Ensimmäinen piirre tuomarin mukaan oli se, että Adam Lewisiä ei vapautettaisi automaattisesti tämän suoritettua rangaistuksestaan vähimmäisajan, vaan päätöksen asiasta tekee aina tapauskohtaisesti ehdonalaislautakunta. Toiseksi Holroyde korosti, että vaikka syytetylle myönnettäisiinkin ehdonalainen vapaus, tämän olisi noudatettava asetettuja lupaehtoja koko loppu elämänsä ajan. Mahdollisen rikkomuksen tapahtuessa hänet voitaisiin sulkea takaisin vankilaan suorittamaan elinkautista rangaistustaan niin kauan kuin olisi tarpeen.
