Chester Poage

Chester Poage syntyi heinäkuussa 1980 Nortonin piirikunnassa Kansasissa, jossa vietti suurimman osan lapsuudestaan yhdessä vanhempiensa ja kaksi vuotta nuoremman siskonsa, Samanthan, kanssa. Syrjäisen sukutilan hoitaminen piti perheen kiireisenä aina vuoteen 1994 asti, jolloin perhe päätti jättää seesteisen maalaiselämän taakseen ja muuttaa Etelä-Dakotaan Rapid Cityyn.

Perheen vanhempien rakoileva avioliitto sai järkyttävän päätöksen kuitenkin jo kaksi vuotta myöhemmin, isän tehtyä itsemurhan vain muutama päivä sen jälkeen, kun Chesterin äiti Dottie oli hakenut miehestään avioeroa. Surun murtama perhe muutti pian isän kuoleman jälkeen takaisin Nortoniin, jossa traumaattisesta menetyksestä toipuvat lapset saattoivat olla lähempänä isovanhempiaan.

16-vuotias Chester tunnettiin ystävällisenä ja ujona poikana. Syrjäsellä maaseudulla kasvanut poika oli sosiaalisilta taidoiltaan rajoittunut, jonka takia hänen oli vaikea ystävystyä uusien ihmisten kanssa. Koulussa hän joutui usein kiusatuksi mm. nimensä ja isojen pyöreiden silmälasiensa takia; ilkeimmät tekivät pilkkaa jopa hänen isänsä itsemurhasta.

Valmistuminen lukiosta olikin nuorelle pojalle suoranainen helpotus. Päästyään vihdoin eroon kiusaajistaan, hän saattoi viimein siirtää katseensa tulevaan ja muuttikin lukion jälkeen Luoteis-Kansasiin aloittaakseen opintonsa teknisessä koulussa pääaineenaan viestintätekniikka. Pojan lähdettyä kotoa myös hänen äitinsä Dottie päätti niin ikään hakea uutta alkua elämälleen, muuttamalla yhdessä tyttärensä Samanthan kanssa Etelä-Dakotaan luonnonkauniiseen Spearfishin kaupunkiin.

Chester Poage aloittaa opinnot Kansasissa

Chesterin opinnot uudessa ympäristössä sujuivatkin ongelmitta. Kahden vuoden opiskelujen jälkeen, joulukuussa 1999, hän päättikin pitää hieman taukoa koulusta ja muuttaa hetkeksi äitinsä luokse asumaan. 19-vuotias Chester oli juuri saanut päätökseen pitkähkön harjoittelujakson Denverissä ja oli enää vain puolen vuoden päässä valmistumisesta. Hänen ajatuksenaan oli säästää lomansa aikana rahaa tulevaa lukukautta varten ja ilmoittautua takaisin teknilliseen kouluun puolen vuoden päästä syksyllä 2000.

Seuraavat kuukaudet oman perheen seurassa sujuivatkin äärimmäisen hyvissä merkeissä. Poikkeuksellisen kylmä ja runsasluminen talvi oli vaatinut kuitenkin veronsa, jonka takia Chesterin äiti, Dottie, ja nuorempi sisar, Samantha, olivat päättäneet hemmotella itseään noin viikon pituisella rantalomalla Floridan lämpimän auringon alla. Chester itse päätti kuitenkin jäädä kotiin pitämään silmällä taloa ja niinpä naisten lähtiessä matkaan 10. maaliskuuta, hän vilkutti äidilleen ja siskolleen hyvästiksi näiden suunnattua autonsa kohti lentokenttää.

19-vuotias Chester ei aikonut kuitenkaan viettää koko viikkoa täysin omissa oloissaan. Hän oli tutustunut vain muutamia viikkoja aikaisemmin kolmeen noin parikymppiseen poikaan, jotka asuivat yhdessä vain lyhyen ajomatkan päässä. 19-vuotias Briley Piper, 20-vuotias Darrell Hoadley ja 18-vuotias Elijah Page olivat osoittautuneet rennoiksi ja hyväntuulisiksi kavereiksi ja Chester olikin jo vieraillut muutamia kertoja uusien ystäviensä kotona mm. pelaamassa videopelejä.

Chester oli maininnut jo aikaisemmin uusille ystävilleen äitinsä ja siskonsa tulevasta rantalomasta. Hän oli kertonut, että talo olisi tuolloin tyhjillään, joten peli-ilta voitaisiin vastavuoroisesti järjestää tällä kertaa hänen äitinsä kotona. Briley, Darrell ja Elijah ottivatkin kutsun ilomielin vastaan, ja saapuivat Chesterin äidin kodille illalla 12. maaliskuuta 2000.

Hyväntuulinen illanvietto olikin sujunut varsin hyvissä merkeissä poikien vitsaillessa ja pelatessa keskenään Chesterin uudella PlayStation-pelikonsolilla. Chester ei tosin ollut huomannut kuinka Elijah oli jossain välissä häipynyt tutkimaan tarkemmin muita huoneita ja havahtui asiaan vasta hieman myöhemmin, kun tämä saapui hänen huoneeseensa noutaakseen mukaansa Briley Piperin. Vaikka tilanne vaikuttikin Chesterin mielestä varsin omituiselta, hän ei halunnut tehdä tilanteesta numeroa ja päätti siten vain jatkaa pelaamista yhdessä Darrell Hoadleyn kanssa.

Samaan aikaan taloa tutkineet Elijah ja Briley pohtivat yhdessä seuraavaa siirtoaan. Elijah oli vain hetkeä aikaisemmin esitellyt ystävälleen talosta löytämäänsä elektroniikkaa ja lukuisia arvoesineitä, jotka pojat olivat nyt päättäneet varastaa helpon rahan toivossa. Ainut este suunnitelman toteuttamiselle oli Chester, josta poikien olisi tavalla tai toisella hankkiuduttava eroon.

Lopulta Elijah ja Briley saapuivat takaisin Chesterin huoneeseen ja ehdottivat, että iltaa voitaisiin jatkaa heidän yhteisellä asunnollaan. Kenelläkään ei ollut mitään ajatusta vastaan, joten kaikki neljä nousivat Chesterin pihalla odottavan Chevrolet Blazerin kyytiin ja suuntasivat sitten auton kohti poikien kotia.

Chester Poage kaapataan

Poikien päästyä sisälle taloon, tilanne sai kuitenkin odottamattoman käänteen. Elijah veti taskustaan esiin Chesterin äidin kotoa varastamansa 22-kaliiperisen pistoolin ja komensi silmin nähden hämmentyneen Chesterin laskeutumaan lattialle makaamaan. Epäuskoinen Chester teki tietenkin työtä käskettyä, vaikka uskottelikin samalla itselleen tilanteen olevan todennäköisesti vain huonoa pilaa. Laskeuduttuaan makuulle hän yritti tiedustella ystäviltään mistä oikein oli kyse — vastaukseksi Briley vain potkaisia lattialla makaavaa uhriaan kasvoihin niin valtavalla voimalla, että Chester menetti välittömästi tajuntansa.

Chesterin palattua tajuihinsa muutamia minuutteja myöhemmin, hämmentynyt poika tajusi välittömästi, että kyse ei todella ollut vain pahasta unesta. Briley ystävineen oli sitonut uhrinsa tiukasti tuoliin sähköjohdon avulla, tehden tämän liikkumisesta lähes mahdotonta. Hädissään Chester yritti tiedustella ystäviltään vielä uudestaan miksi he toimivat näin, jolloin Elijah astui askeleen lähemmäksi iskien kyynärpäänsä jälleen kivuliaasti uhrinsa kasvoihin.

Brileyn ja Darrellin jäädessä vahtimaan uhriaan, Elijah poistui huoneesta ja palasi takaisin hetken kuluttua kannatellen käsissään olutpulloa. Ennen kuin Chester edes ehti reagoida asiaan Briley ja Darrell olivat jo hyökänneet häneen käsiksi ja pakottaneet hänen suunsa auki samalla, kun Elijah tyhjensi pullon sisällön väkivalloin uhrinsa suuhun. Kyse ei tosin ollut vain pelkästä oluesta, sillä myrkylliseen cocktailiin oli sekoitettu erilaisten lääkkeiden lisäksi myös suolahappoa.

Briley ja Darrell pitivät uhriaan aloillaan jopa 15 minuutin ajan kolmannen pakottaessa höyryävän sekoituksen alas uhrinsa kurkusta. Tuskainen Chester huusi ja rimpuili henkensä edestä hyökkääjiensä tiukassa otteessa syövyttävän juoman polttaessa hänen nielunsa ja ruokatorvensa limakalvoja.

Oluen sisältämä suolahappo ärsytti voimakkaasti myös Chesterin hengitysteitä aiheuttaen turvotuksen ja verenvuodon lisäksi hengitysvaikeuksia. Mutta siitäkin huolimatta, että hän kärsi äärimmäisen kovista kivuista, sekoitus ei ollut riittävän voimakas aiheuttaakseen välitöntä hengenvaaraa. Jatkuvien kouristuksien yhä polttaessa hänen ruokatorveaan ja mahalaukkuaan, Chester joutuikin nyt kuuntelemaan ystävikseen kuvittelemiensa kolmen pojan keskustelua siitä, mikä olisi paras tapa hankkiutua tästä eroon.

Lopulta Briley, Elijah ja Darrell päätyivät yksimieliseen lopputulokseen. Chester tapettaisiin jossain luonnon keskellä, jonne ruumis olisi ensinnäkin helppo piilottaa, ja josta tämän jäännöksiä ei todennäköisesti löydettäisi pitkään aikaan. Kohteeksi kaappaajat valitsivat syrjäisen Higgins Gulch nimellä tunnetun metsäalueen, joka sijaitsi noin 20 minuutin ajomatkan päässä Spearfishin kaupungista länteen.

Kaappaajat pakottivat Chesterin takaisin autonsa takapenkille ja suuntasivat matkansa kohti metsän keskellä sijaitsevaa määränpäätään. Matkan teko oli ajoittain hidasta, sillä metsätiellä oli lunta paikoittain jopa yli 30 cm, mutta vastoinkäymisistä huolimatta Elijah onnistui kuljettamaan Chesterin auton aina tien päässä sijainneelle parkkipaikalle.

Pysäköityään auton Briley ja Elijah raahasivat uhrinsa ulos ja jättivät tämän makaamaan syvään hankeen. Puuskainen tuuli teki neljän asteen pakkasesta vain entistäkin purevamman, mutta tästäkin huolimatta Elijah päätti viihdyttää itseään ja ystäviään pakottamalla aseella uhaten uhrinsa riisumaan kaikki vaateensa. Chesterillä ei tietenkään ollut muuta mahdollisuutta kuin totella kaappaajiaan ja lopulta hän seisoi lumen keskellä yllään enää vain sukat, kengät sekä hihaton T-paita.

Elijah tutki nopeasti uhrinsa housujen taskut, josta löysikin tämän lompakossa olleen pankkikortin. Saatuaan Chesteriltä kortin PIN-koodin, pojat pakottivat vankinsa kulkemaan polviin ulottuvassa hangessa alas rinnettä kohti metsän halki kulkevaa puroa. Päästyään kuitenkin vain muutaman askeleen eteenpäin Chester tunsi voimakkaan iskun ja kaatui maahan, jonka jälkeen hänen hyökkääjänsä alkoivat heittää lunta tämän päälle haudaten lopulta hänen koko alastoman kehonsa jäätävään hankeen.

Hyisen lumen keskellä makaava Chester kiljui kauhuissaan yrittäen samalla haukkoa henkeä kylmän salpaamiin keuhkoihinsa. Hän oli vieläkin täysin ihmeissään siitä, miksi oli ylipäätään joutunut näin järjettömän hyökkäyksen kohteeksi, mutta yritti henkitorveaan repivästä kivusta huolimatta saada itselleen apua huutamalla voimiensa takaa. Chesterin epäonneksi syrjäinen sijainti takasi hyökkääjille kuitenkin täydellisen rauhan, sillä avunhuutoja oli käytännössä mahdoton havaita metsän keskeltä, josta lähimmälle talolle oli matkaa jopa 5 km.

Briley, Elijah ja Darrell olivat tosin vasta aloittaneet ja Brileyn esimerkkiä seuraten myös muut ryhtyivät potkimaan silmittömästi lumen keskellä makaavaa alastonta uhriaan. Täysin yllättäen Chester kuitenkin ponnahti ylös hangesta ja pinkaisi juoksuun kohti alempana, noin 15 metrin päässä virtaavaa puroa ja sen takana kohoavaa metsää. Chesterin huonoksi onneksi hän oli kuitenkin vain hetkeä aikaisemmin hukannut silmälasinsa syvään hankeen eikä näin ollen kyennyt enää näkemään kunnolla eteensä pimeässä metsässä. Briley tavoittikin uhrinsa nopeasti ja raahasi tämän väkisin takaisin kapealla aukiolla virranneelle purolle.

Briley oli raivoissaan Chesterin pakoyrityksestä ja huusi vihaisena uhrilleen syyttäen tätä kastuneista kengistään. Rangaistakseen vankiaan hän yritti katkaista läheisestä puusta paksun oksan antaakseen tälle opetuksen, mutta yrityksen epäonnistuttua pojat heittivät Chesterin selälleen jäiseen veteen. Darrellin pitäessä uhriaan aloillaan Briley ja Elijah ottivat kumpikin vuorotellen vauhtia potkien uhriaan ylävartaloon ja päähän.

Jo pelkästään Chesterin päähän kohdistuneet potkut olivat olleet niin voimakkaita, että kovakärkiset maihinnousukengät olivat repineet hänen molemmat korvansa kokonaan irti paljastaen alla olevan kallon. Ilmeisen järkyttävistä vammoista huolimatta pojat lähinnä vain nauroivat uhrinsa kärsimykselle esittäen toisilleen sarkastisia kommentteja uhrinsa mahdollisista kivuista.

Chester nosti veren tummanpunaisiksi värjäämät silmänsä kohti hyökkääjiään ja aneli näiltä armoa tarjoten mitä tahansa, jos pojat vain säästäisivät hänen henkensä. Briley ystävineen vain nauroi uhrinsa ehdotukselle ja vastasi ivallisesti vievänsä tämän koko omaisuuden joka tapauksessa. Kun Chester vielä tämänkin jälkeen jatkoi peloissaan poikien suostuttelua, Briley sai lopulta tarpeekseen ja astui uhrinsa kaulalle yrittäen hukuttaa Chesterin jäiseen puroon.

Liukkaat kivet horjuttivat kuitenkin liikaa Brileyn tasapainoa, eikä hän siksi kyennyt pitämään uhrinsa päätä pinnan alla. Sivusta tapahtumia turhautuneena seurannut Elijah päätti puuttua itse tilanteeseen iskemällä Darrellin mukanaan tuoman taskuveitsen syvälle Chesterin kaulaan. Näin tehtyään hän ojensi veitsen vierellään seisseelle Brileylle, joka vuorostaan löi puukon terän voimiensa takaa uhrin kallon läpi uppoutuen aina tämän aivoihin asti.

Kun Chester ei vieläkään kuollut saamiinsa vammoihin Darrell tarttui taskuveitseensä ja työnsi terän säälimättä uhrinsa korvakäytävään. Chesterin huutaessa kivusta, Elijah vain nauroi uhrinsa kärsimykselle todeten ystävilleen, että puukoniskut todella näyttäisivät tekevän kipeää.

Silti edes useat päähän kohdistuneet syvät pistohaavat eivät riittäneet viemään Chesterin henkeä. Hän tosin ymmärsi itsekin saamiensa vammojen olevan äärimmäisen vakavia ja rukoilikin poikia lopettamaan järjettömän hyökkäyksensä. Hyisessä virrassa polvillaan istuva Chester rukoili poikia päästämään hänet edes autonsa suojaan todeten, että vuotaisi mieluummin kuiviin lämpimässä kuin jäätyisi hengiltä kylmässä viimassa.

Elijah oli välittömästi ajatusta vastaan, sillä uhri olisi vain tahrinut auton yltä päältä vereen. Briley kuitenkin keskeytti ystävänsä toteamalla, että suostuisi Chesterin pyyntöön, jos tämä huuhtoisi ensin veren pois kehostaan. Henkeään haukkoen jäisessä purossa peseytyvä Chester tunsi ensi kertaa sisällään pienen toivon pilkahduksen, mutta alettuaan ryömimään loivaa rinnettä ylös kohti puiden takana odottavaa autoaan, Briley ja Elijah tarttuivat kiinni uhristaan ja raahasivat tämän takaisin hyiseen veteen.

Hyökkääjille järjetön väkivalta oli kuin sairasta peliä. Kaikki kolme vain nauroivat ja tekivät pilkkaa avuttomasta uhristaan sekä tälle aiheuttamistaan vammoista. Elijah Pagen ja Darrell Hoadleyn yhä jatkaessa Chesterin järjetöntä pahoinpitelyä, lukuisten potkujen voimasta jalkansa satuttanut Briley palasi takaisin autolle jättäen ystävänsä hoitamaan asian päätökseen.

Chester menehtyy saamiinsa vammoihin

Jopa 3 tuntia hyisessä ulkoilmassa kestänyt jatkuva kidutus ja nöyryytys saapuivat päätökseensä vasta aamuyöllä kello 3.30, kun Elijah ja Darrell pudottivat uhrin päälle raskaan keilapallon kokoisen kiven, murskaten lopulta uhrin kallon. Henkeäsalpaava kylmyys ja sietämätön kipu olivat viimein poissa. Hyökkääjien poistuttua paikalta vain hetki tämän jälkeen, Chesterin alaston ruumis jäi kellumaan uinuvan metsän keskelle, matalaan puroon puoliksi uponneena.

Murhattuaan Chesterin Briley, Elijah ja Darrell ajoivat takaisin kaupunkiin, jossa murtautuivat uhrinsa äidin kotiin. Täytettyään Chesterin auton talosta löytämillään arvotavaroilla he suuntasivat ensin matkansa Missouriin Brileyn siskon luokse, mutta tämän kieltäydyttyä majoittamasta kolmikkoa luonaan, he palasivat takaisin Etelä-Dakotaan Spearfishin kaupunkiin.

Briley ja Elijah pitivät kaupunkiin jäämistä kuitenkin liian riksialttiina. Niinpä he olivat jo paluumatkansa aikana suorittaneet lukuisia automaattinostoja Chesterin pankkikortilla ja myyneet pois osan varastamistaan tavaroista. Elijah otti haltuunsa Chesterin auton ja suuntasi matkansa kohti Teksasia, Brileyn palatessa takaisin kotiosavaltioonsa Alaskaan. Darrell oli kolmikon ainut jäsen, joka ei kokenut tarpeelliseksi paeta muualle ja päätti siten jäädä jatkamaan elämäänsä normaaliin tapaan Spearfishin kaupunkiin.

Chesterin äiti ja sisko palaavat kotiin

19. maaliskuutta, noin viikko Chesterin murhan jälkeen, Dottie ja Samantha palasivat viimein kotiinsa reilun viikon mittaiselta rantalomaltaan. Varhainen kevätaurinko hyväili talviunilta heräävää luontoa jo parhaimmillaan jopa 18 asteeseen päivälämpötiloilla, vaikka öisin lukemat laskivatkin yhä laajalti pakkasen puolelle.

Kotinsa pihatielle kaartanut Dottie ja hänen tyttärensä olivat yhä autuaan tietämättömiä järkyttävistä tapahtumista. Dottie pani silti heti merkille Chesterin auton olevan poissa ja tunsi sisällään ohimenevän pettymyksen, koska poika ei ollutkaan heitä vastassa. Tilanteen todellinen laita paljastui hänelle kuitenkin heti avattuaan kotinsa etuoven, sillä auki revityt kaappien ovet ja lasinsirut lattialla, suorastaan huusivat talon joutuneen asuntomurron kohteeksi.

Irtaimisto oli kuitenkin vain sivuseikka. Dottie juoksi välittömästi talon läpi tarkastaen kaikki huoneet huutaen samalla poikansa nimeä, mutta Chesteristä ei näkynyt jälkeäkään. Dottie tiesi sisimmässään, että jotain kauheaa oli täytynyt tapahtua ja hän tarttuikin viipymättä puhelimeen ilmoittaakseen poliisille poikansa katoamisesta ja asuntomurrosta.

Chesterin ruumis löytyy

Johtolankojen puuttuessa tutkinnassa ei tapahtunut merkittävää kehitystä miltei viiteen viikkoon. Ensimmäinen merkittävä askel tapahtui vasta 22. huhtikuuta, kun keväisestä säästä ulos nauttimaan lähtenyt nainen löysi täysin sattumalta tuntemattoman miespuolisen henkilön ruumiin kellumassa kasvot alaspäin matalassa purossa. Ruumis oli täysin alasti lukuun ottamatta jaloissa olleita sukkia ja kenkiä sekä tämän ylävartaloa peittävää hihatonta T-paitaa.

Viranomaiset aloittivat välittömästi tapauksen tutkinnan, sillä oli selvää, että nuori mies oli joutunut raa’an ja pitkäkestoisen väkivallan uhriksi. Tutkijoiden onneksi kylmän veden ansiosta ruumis oli säilynyt äärimmäisen hyvässä kunnossa, jonka ansiosta uhrin henkilöllisyys saatiinkin selville nopeasti.

Rapid Cityn kliinisen laboratorion oikeuslääketieteellinen patologi kuvaili löytämiään vammoja katastrofaalisiksi. Näihin lukeutuivat mm. useat päähän kohdistuneet puukoniskut, joista yksi oli miltei katkaissut uhrin kaulasuonen, ja toinen, joka lävisti kallon ulottuen aina aivoihin asti. Uhrin molemmat korvat olivat repeytyneet kokonaan irti paljastaen alla olevan kallon, samoin kuin vainajan takaraivosta puuttuva laaja ihoalue, joka oli hankautunut irti jopa postikortin kokoiselta alueelta.

Uhrin keho oli kauttaaltaan monenkirjavien mustelmien ja ruhjeiden peitossa, mutta kuolinsyyksi määriteltiin lopulta puukoniskut sekä päähän kohdistunut tylpällä esineellä aiheutettu vamma. Tiedosta ei tosin ollut juurikaan apua poliisin tutkinnan edistymisen kannalta, sillä viranomaisilla ei ollut vielä aavistustakaan siitä kuka oli julman rikoksen takana.

Tekijät paljastuvat

Vain kolme päivää myöhemmin poliisia kuitenkin onnisti jälleen, kun 25. huhtikuuta sheriffin toimistolle ilmestyi mies nimeltä Danny Burkhart. Mies kertoi ystävänsä Darrell Hoadleyn tunnustaneen hänelle vain hetki sitten olleensa osallisena murhassa ja jättäneensä uhrin ruumiin syrjäiselle metsäalueelle, josta järkyttävä löytö oli tehty vain muutamia päiviä aikaisemmin.

Pelkästään miehen sana ei tietenkään ollut sellaisenaan riittävä todiste. Poliisi tiedustelikin mieheltä olisiko tämä valmis pukemaan ylleen kuuntelulaitteet ja keskustelemaan aiheesta toistamiseen ystävänsä kanssa, jotta viranomaiset voisivat yrittää tallentaa mahdollisen tunnustuksen.

Danny suostuikin viranomaisten pyyntöön, jonka ansiosta poliisi onnistui saamaan raskauttavaa tietoa 20-vuotiaan Darrell Hoadleyn osallisuudesta Chesterin murhassa. Vielä saman päivän aikana järjestetyissä kuulusteluissa poika tunnustikin syyllisyytensä välittömästi kertoen yksityiskohtaisesti öisistä tapahtumista ja kahdesta rikoskumppanistaan.

Briley ja Elijah päätyivät etsintäkuulutusten myötä lopulta viranomaisten haltuun ja molemmat pidätettiin Darrellin tapaan epäiltyinä ensimmäisen asteen murhasta. Vaikka kaikki kolme vähättelivätkin omaa osuuttaan tapauksessa toisiaan syytellen, lopulta vain Briley ja Elijah myönsivät syyllistyneensä Chesterin murhaan.

Oikeudenkäynnit ja tuomiot

Oikeudenkäynneissä asianajajat pyrkivät kukin korostamaan puolustuksessaan syytettyjen hankalaa lapsuutta ja mielenterveysongelmia. Erityisesti Briley Piperin ongelmallinen lapsuus näytteli isoa roolia puolustuksen argumentoinnissa. Yrityksistä huolimatta kaikki kolme poikaa todettiin kuitenkin lopulta syyllisiksi ensimmäisen asteen murhaan.

Briley Piper, jonka uskottiin olleen kolmikon johtaja ja liikkeelle paneva voima, luopui oikeudestaan saattaa tuomionsa valamiehistön päätettäväksi. Näin ollen, 19. tammikuuta 2001, tuomari Warren Johnson tuomitsi hänet kuolemaan. Briley on useaan otteeseen haastanut saamansa kuolemantuomion ja tunnustuksensa, vedoten mm. puolustuksensa puutteisiin​​​​. Vaikka Briley onkin jatkanut sinnikkäästi oikeustaisteluaan valtion tuomioistuimessa aina tähän päivään asti, valitukset eivät ole toistaiseksi tuottaneet tulosta ja hän odottaa edelleen vangittuna kuolemantuomionsa täytäntöönpanoa.

Elijah Page luopui niin ikään oikeudestaan saattaa tuomionsa valamiehistön päätettäväksi, jonka myötä tuomari Warren Johnson langetti myös hänelle kuolemantuomion vain noin kuukausi Brileyn jälkeen. Vuonna 2006 Elijah pyysi lakimiestään perumaan kaikki teloitustaan koskevat valitukset, jonka seurauksena, 11. heinäkuuta 2007, hänestä tuli ensimmäinen Etelä-Dakotassa teloitettu vanki yli 60 vuoteen.

Toisin kuin Briley ja Elijah, Darrell Hoadley kiisti loppuun asti syyllisyytensä eikä luopunut oikeudestaan saattaa tuomionsa valamiehistön ratkaistavaksi. Päätöksensä myötä hänet tuomittiinkin vuonna 2001 kuoleman sijaan elinkautiseen vankeuteen ilman mahdollisuutta ehdonalaiseen, valamiehistön päätettyä asiasta äänin 8–4. Darrell suorittaa edelleen rangaistustaan Etelä-Dakotan osavaltion vankilassa.